Suunnitelmien jättämisen deadline oli 10. maaliskuuta. Siihen mennessä jäsenmaiden oli tarkoitus vastata omalta osaltaan rakennuksia koskevaan direktiiviin, jota päivitettiin viimeksi toukokuussa 2018 osana puhtaan energian lakipakettia.

Direktiivin tarkoituksena on tehdä Euroopan koko rakennuskannasta mahdollisimman energiatehokas ja vähähiilinen, niin että päästöt saadaan lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Mutta komission mukaan useat jäsenmaat ovat toistaiseksi sulkeneet silmänsä korjausrakentamisstrategioilta. Niinpä strategiat on saatu vasta viideltä jäsenmaalta. Oikea-aikainen nöyryys olisi nyt paikallaan, komissiosta on todettu aiheesta kirjoittaneelle EURACTIV:lle.

Komissiosta tähdennetään, että pitkän ajan korjausrakentamisstrategiat täydentävät erityisesti kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia, jotka komissio odotti saavansa viime vuoden loppuun mennessä.

Jäsenmaat eivät ainoastaan hidastele perusparannussuunnitelmissaan, vaan ne myös laahustavat direktiivin täytäntöönpanossaan. Huhtikuun 8. päivään mennessä komissio oli saanut vain 16 ilmoitusta kansallisista täytäntöönpanotoimista.

Komissio sanoo vahtivansa tarkasti ilmoituksia ja ehdotuksia kaikilla rintamilla ja pysyvänsä läheisessä keskusteluyhteydessä jäsenmaiden kanssa varmistaakseen, että ne saavat apua, mikäli sitä tarvitsevat.

Mutta koronaviruspandemia tuskin on omiaan vauhdittamaan prosessia, vaikka korjausrakentaminen nähdäänkin varmasti hyvänä tapana elvyttää taloutta sen jälkeen, kun karanteenitoimia ryhdytään purkamaan.

- Rakennusteollisuus on aina ollut talouden elpymisen avainaloja ja eurooppalaisten rakennusten perusparannukset nousevat entistä tärkeämpään osaan, kun vastataan koronakriisin tuomiin haasteisiin, rakennusten eristemateriaaleja valmistavan Rockwool-yhtiön EU:sta vastaava johtaja Brook Riley sanoo.

Korjausrakentamisaalto osana Vihreää diiliä

Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans julisti joulukuussa 2019 rakennusten perusparantamisen yhdeksi aalloksi osana Euroopan Vihreää diiliä.

Koronakriisistä lähtien Timmermans on sitoutunut työskentelemään kohti ”vihreää elpymistä” ottamalla onkeensa kehotuksia EU-johtajilta, jotka haluavat komission ryhtyvän valmistelemaan “kokonaisvaltaista elpymissuunnitelmaa”, joka kattaa myös vihreät ja digitaaliset muutokset.

Mutta kun otetaan huomioon rakennusdirektiivin tämänhetkisten täytäntöönpanojen takkuilu, korjausrakentamisen aalto näyttää kovin kaukaiselta Euroopan rannikoilta katsottuna. Nykyinen perusparannustahti on noin 1 prosentti vuodessa ja eteneminen sen mukaisesti veisi noin vuosisadan Euroopan kaikkien rakennusten uudistamiseksi.

Energiakomissaari Kadri Simson korosti aiemmin tänä vuonna, että korjausrakentamisen aallon toteuttaminen edellyttää tämänhetkisen tahdin kolminkertaistamista.

Yksityiskohtaiset toimet kansallisiin strategioihin

Parempaan perusparannustahtiin liittyvät yksityiskohtaiset toimenpiteet on tarkoitus sisällyttää kansallisiin suunnitelmiin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (EPBD) edellytetään jäsenmaiden laativan pitkän ajan korjausrakentamisstrategiat, joilla tuetaan kunkin maan rakennuskannan saneeraamista energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

Strategioihin on sisällytettävä suuntaa antavat virstanpylväät vuosille 2030, 2040 ja 2050, sekä määriteltävä mittauskelpoiset kehitysindikaattorit kuten perusparannusasteet tai energiankulutuksen ylärajat neliömetriä kohden.

Vaikka varsinaiset toimet on kokonaan jätetty kansallisten hallitusten harkinnan varaan, joitain niistä edistetään selväsanaisesti myös itse direktiivissä. Yksi esimerkki tästä ovat rakennusautomaatio ja hallintajärjestelmät, jotka optimoivat lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen käytettävää energiaa.

Waide Strategic Efficiencyn tutkimuksen mukaan hallintajärjestelmien hyödyntämisellä liike- ja asuinrakennuksissa voitaisiin säästää jopa 14 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta vuoteen 2038 mennessä.

Asuinrakennuksia lukuun ottamatta nämä järjestelmät tulevat EPBD:n mukaan pakollisiksi kaikissa yli 290 kW:n nimellistehon rakennuksissa vuoteen 2025 mennessä – tosin sillä varauksella, että niiden toteuttaminen pitää olla teknisesti taloudellisesti mahdollista.

"Kopipeistaus ei riitä"

Vain harvat jäsenmaat ovat sisällyttäneet direktiivin edellyttämät toimenpiteet lainsäädäntöihinsä kunnollisesti, toteaa Euroopan rakennusautomaatiota ja – hallintaa edustavan EU.bac:n Simone Alessandri EURACTIV:lle.

Alessandrin mukaan useimmat EU-maat ovat soveltaneet direktiiviin täytäntöönpanossa copy-paste-lähestymistapaa ilman, että olisi selvästi todennettu, järjestetty ja perusteltu parametrit, joilla tekninen tai taloudellinen soveltuvuus pitäisi määrittää.

- Ilman määräysten mukaisia mekanismeja ja poikkeuksia, jotka pitää jättää ammattiarvioijan harkittaviksi, näiden toimien vaikuttavuus heikkenee huomattavasti, Simone Alessandri sanoo.

Danfoss Heatingin toimitusjohtaja Lars Tveen toteaa puolestaan, että vuoden 2030 tavoitteiden ja 2050 hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää energiatehokkaampia ja fiksumpia rakennuksia. Hän lisää, että nyt tarvitaan EPBD:n vahvaa kansallista täytäntöönpanoa kaikissa EU.n jäsenvaltioissa.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: YIT