— Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 asetetun 80–95 prosentin päästövähennystavoitteen vain, jos lähes kaikki energiantuotanto on tuolloin päästötöntä, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä. Härmälä puhui IPCC:n kolmannen osaraportin esittelytilaisuudessa 14.4. Helsingissä.

Härmälä asettaa energiantuotannon päästöttömyydelle kolme ehtoa. Energiantuotannossa käytetyn biomassan päästökertoimen pitää pysyä nollana, hiilidioksidin talteenottoteknologian pitää olla käytössä ja osa energiasta on voitava tuottaa ydinvoimalaitoksilla.

— Samalla energiantuotannon olisi kuitenkin tuettava talouskasvua ja vahvistettava teollisuuden kilpailukykyä. Kotitalouksien kannalta energian hinnan pitäisi pysyä kurissa ja huoltovarmuudestakin olisi huolehdittava, Härmälä muistuttaa.

Suomen päästövähennystavoitteita ja ilmastomuutoksen torjuntakeinoja puidaan tällä hetkellä parlamentaarisessa komiteassa. Härmälä kuitenkin huomauttaa, että päästöjen vähentäminen on ennen kaikkea kansainvälistä toimintaa.

— Kustannustehokkaimmat tavat vähentää päästöjä voidaan kehittää teollisuusmaissa ja edullisimmin päästöjä voidaan vähentää kehitysmaissa tai kehittyvissä maissa. Maailman ilmasto ei vielä pelastu, vaikka kaikki EU:n alueella syntyvät päästöt saataisiin loppumaan.

Siksi EU:ssa olisi syytä miettiä tarkemmin myös sitä, miten unioni voisi osallistua muualla tapahtuvien päästöjen vähentämiseen.

— Eurooppalaisten olisi syytä avartaa näkemyksensä globaaliksi.

Uusiutuvia lisää — kivihiilen käyttö kasvaa

Härmälää huvittaa Euroopan energiakentän tapahtumat. Päästöjä vähennetään monenlaisin toimin, mutta tästä huolimatta Eurooppa käytti viime vuonna kivihiiltä enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

— Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tuetaan valtioiden kassasta. Pian on tuettava myös vaihtelevasti sähköä tuottavaa säätövoimaa, joka käyttää polttoaineena kivihiiltä.

Härmälän mielestä energiantuotannon investoinnit ovat Euroopassa heikossa jamassa — etenkin markkinaehtoisesti ja ilman tukiaisia toteutuvat investoinnit.

— Miten voisimme tehdä kannattavia energiantuotannon investointeja Suomessa tilanteessa, jossa suomalainen voimantuotanto ei koskaan pärjää ruotsalaiselle tai norjalaiselle vesivoimalle, Härmälä kysyy.

Kuva: Lehtikuva Oy