Tuulivoimalaitoksista rakennusten sisätiloihin kantautuvan äänen häiritsevyys koetaan eri tavalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutki tuulivoimalaitosten äänien häiritsevyyttä kahdella eri paikkakunnalla. Äänien häiritsevyyteen vaikuttavat asunnon etäisyys tuulivoimalaitoksesta, mutta myös vastaajien asenteet tuulivoimaa kohtaan.

Mitä lähempänä tuulivoimalaitosta ihminen asuu, sitä häiritsevämmäksi ääni koetaan asunnon sisällä. Toisaalta — mitä positiivisemmin ihminen suhtautuu tuulivoimalaitoksiin, sitä vähemmän niiden ääni rakennuksen sisätiloissa häiritsee.

Tutkimuksen mukaan pelkkä äänen keskitaso ei vielä riitä selittämään yksittäisen ihmisen kokemaa tuulivoimalaitoksen tuottaman äänen häiritsevyyttä. Tuulivoimaloiden ääni koettiin häiritseväksi paitsi kovilla tuulilla, mutta myös heikon tuulen aikana. Tutkimustulokset antavatkin viitteitä siitä, että pelkkä äänen ekvivalenttitaso ei riitä selittämään äänen häiritsevyyttä.

— Yksittäisen ihmisen kohdalla ekvivalenttitaso ei ole välttämättä riittävä tapa arvioida äänien häiritsevyyttä, tutkijat toteavat.

Suomessa tuulivoimalaitosten äänien aiheuttamaa häiritsevyyttä arvioidaan ekvivalenttitason eli keskiäänitason avulla. Tämä on keskeinen mittari myös tuulivoimalaitosten ulkomelutasoa arvioivassa valtioneuvoston asetuksessa, jota sovelletaan tuulivoimarakentamisessa, lupamenettelyissä ja viranomaisvalvonnassa. LUT:n tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että tuulivoimalaitosten äänet ja niihin liittyvän häiritsevyyden kokeminen on monimutkaisempi ilmiö. Häiritsevyyden hallintaan tarvitaan ehkä muitakin välineitä kuin ekvivalenttitasoihin liittyvää sääntelyä.

Tutkimuksessa myös havaittiin, että tuulivoimalaitoksen äänen mittaaminen ihmisen kuuloalueella A-painotettuna leikkaa tuloksista pois matalia taajuuksia. Niillä saattaa olla merkitystä häiritsevyyden kannalta. Äänien aika- ja taajuuskäyttäytymistä olisi myös syytä tutkia syvällisemmin — ne saattavat selittää tarkemmin ihmisen kokemusta tuulivoimalaitosten aiheuttamista äänistä.

Tuuliturbiinin suunta kuulijaan nähden sen sijaan osoittautui merkittäväksi tekijäksi. Voimaloiden ääni koetaan häiritseväksi useimmiten havaitsijan ollessa turbiinin takana tai takaviistossa. Tällä saattaa olla yhteys äänenpainetasoon ja äänen luonteeseen.

Viitteitä unihäiriöistä

Tuulivoimalaitosten tuottamat äänet saattavat vaikuttaa ihmisen nukahtamiseen tai unen jatkuvuuteen. Tosin ihmisten suhtautuminen tuulivoimalaitoksiin näyttäisi myös vaikuttavan siihen, häiritseekö melu nukahtamista tai nukkumista vai ei häiritse. Mitä häiritsevämmäksi äänen kokee, sitä todennäköisemmin kärsii myös nukahtamisvaikeuksista tai heräilystä. LUT:n tutkijat kuitenkin muistuttavat, että tuulivoimalaitosten tuottamien äänien terveysvaikutuksia ei ole käytännössä tutkittu suomalaisessa ympäristössä — aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia on syytä arvioida kriittisesti mm. niissä käytettyjen puutteellisten metodien vuoksi.

— Jatkossa olisi hyvä selvittää syvällisemmin unen saamiseen ja ylläpitämiseen liittyvien ongelmien ja äänen kokemisen välistä yhteyttä, todetaan LUT:n tutkimusraportin johtopäätöksissä.

Raportissa huomautetaan, että tuulivoimalaitosten terveysvaikutusten selvittämiseksi tarvittaisiin kotimaista metodisesti korkeatasoista tutkimusta. Apuna voitaisiin käyttää väestöstä kerättyä terveys- ja rekisteritietoa.

Tutkimuksia kahdella paikkakunnalla

”Tuulivoimaloiden äänen häiritsevyys Suomessa” -tutkimus toteutettiin Lappeenrannassa ja Merijärvellä talvella 2014—2015. Kummallakin paikkakunnalla vastaajiksi otettiin sama määrä ihmisiä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksena, asukashaastatteluina, äänien pitkäaikaismittauksina, lyhyinä mittauksina ja tuulen mittauksina.

Mittaukset ajoitettiin talviaikaan, jolloin ihmiset oleskelevat paljon sisätiloissa ja jolloin muut luonnon äänet ulkona ovat vähäisiä. Tutkimuspaikkakuntien ympäristömelun taso ja lähteet poikkeavat toisistaan — asuinalueiden äänimaisemat ovat erilaiset. Lappeenrannan tutkimusalueella melua tuottaa moni ihmisen toiminta, kuten tieliikenne, rautatie, lentoliikenne, teollisuuslaitokset ja maataloustoiminta. Merijärven ääniympäristö taas muodostuu tavanomaisista haja-asutusalueen äänistä. Ehkä juuri siksi Merijärvellä tuulivoimalaitosten aiheuttamat äänet koettiin häiritsevämpänä kuin Lappeenrannassa.

”Tuulivoimaloiden äänen häiritsevyys Suomessa” -tutkimuksen loppuraportin voi ladata koneelleen kokonaisuudessaan täältä.

Kuva Scanstocphoto