Työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn kertoi sähkömarkkinalain muutoksista 19.2.2016 Helsingissä.

— Sähköverkkoliiketoiminnan kaltaisessa luonnollisessa monopolissa säätelyn ja valvonnan pitää toimia ehdottoman luotettavasti. Valvonnan toimivuus korostuu etenkin silloin, kun sähköverkkoyhtiön omistus on hajallaan pitkin maailmaa, Rehn toteaa.

Rehnin mielestä kansalaisten on voitava luottaa siihen, että viranomaiset pitävät kansalaisten puolta tilanteissa, joihin he eivät yksin voi vaikuttaa. Sähköverkkoyhtiö Carunan hinnankorotustapaus osoitti sähkömarkkinalain puutteet. Siksi Rehn on käynnistänyt sähkömarkkinalain päivitystyön. Päivitetyn lain pitäisi olla käytössä vuoden 2017 alussa.

Carunan hinnankorotusten seurauksena sähkömarkkinalakiin on tarkoitus leipoa ainakin kaksi uutta elementtiä. Sähkön siirron hinnankorotuksille asetetaan katto. Samalla määrätään siitä, kuinka usein hintaa voidaan korottaa. Rehn ei ottanut kantaa hintakaton suuruuteen eikä hinnankorotusten väleihin.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylijohtaja Päivi Hentunen ei pidä hinnankorotuksille asetettavaa kattoa kovin hyvänä tapana, vaikka sellaisia onkin käytössä. Yleensä kohtuullisina pidetyt kertakorotukset asettuvat 10–15 prosentin välille.

— Hintakatosta on tosin tapana tulla myös korotusten minimi, Hentunen toteaa.

Ilmeisesti myös muista sähkömarkkinalain päivityksistä hallituksessa on keskusteltu. Säätelyä voidaan täsmentää myös Energiaviraston hallinnoiman valvontamallin sisältöä muuttamalla. Yksi tällainen aihe on sähköverkkoyhtiön tuloksen jakaminen omistajien ja investointien kesken. Pyritäänkö tuloksen jakamista ohjaamaan peräti lainsäädännön avulla? Prosentteja Rehn ei ainakaan aio kirjata sähkömarkkinalakiin. Jos prosentteja tarvitaan tai käytetään, saa valvonnasta vastaava Energiavirasto päättää asiasta.

Investointien taso ja sähköverkkoliiketoiminnan tuottotaso ovat Rehnin mielestä sinänsä ”mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita”. Hän ei kuitenkaan halunnut ottaa kantaa siihen, johtaako nykyisin käytössä oleva valvontamalli mahdollisesti yli-investointeihin.

— Suomen on oltava myös sähköverkkoliiketoiminnan osalta hyvä investointiympäristö. Toisaalta sähköverkkoyhtiöiden on selkeästi voitava tietää etukäteen kuinka toimintaa valvotaan, minkälaiset tuotot viranomainen hyväksyy ja miten pitkiä valvontajaksot ovat.

Omistajuudella on väliä

Rehnin mielestä omistajuudella on väliä, kun puhutaan sähköverkkoliiketoiminnasta. Sähköverkkojen hallinta on huoltovarmuuskysymys ja elintärkeää yhteiskunnan toiminnan kannalta. Sähköverkkoyhtiöiden omistuksista sekä niiden ostamisen ja myymisen periaatteista on mitä ilmeisimmin keskusteltu poliittisten päättäjien kesken — mahdollisesti jopa myymisen rajoittamisesta. Rehnillä on kuitenkin näkemys vain kantaverkkoyhtiön omistuksesta.

— Kantaverkko on pidettävä valtion käsissä.

Rehn näkee kaksi tapaa käsitellä sähköverkkoliiketoiminnan tapaisia luonnollisia monopoleja.

— Ne ovat joko kokonaan valtion käsissä tai niiden toimintaa säädellään vahvasti.

Avautuiko Pandoran lipas?

Siirtohinnoitteluun liittyvä kohu nosti julkisuuteen myös sähköverkkoyhtiöiden tapoja tulouttaa rahaa omistajilleen. Korkeakorkoisten konsernilainojen avulla osa tuloksesta voi siirtyä omistajalle tavalla, joka jättää valtion nuolemaan näppejään — tällaisen tuloutuksen osoite voi olla ulkomainen omistaja tai kotimainen kuntakonserni. Rehnin mukaan Juha Sipilän hallitus aikoo sulkea sekä veronkiertämisen että aggressiivisen verosuunnittelun porsaanreiät.

— Verot on maksettava siinä maassa, jossa tulos tehdään. Tämä on myös Euroopan unionin kanta, jota Suomi tukee, Rehn toteaa.

Sähkömarkkinalain päivityksen lisäksi myös sähköverkkoyhtiöiden tulouttamiseen liittyvät asiat saattavat olla tulevaisuudessa viranomaisten ja päättäjien mielenkiinnon kohteena.

Kuva: Lehtikuva Oy