— Toimintaympäristön pitäisi kannustaa sähköverkkoyhtiöt investointeihin nykyistä monipuolisemmin ja mahdollisimman markkinaehtoisesti, huomauttaa Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.

— Energiamarkkinoiden toiminnan laatu kestää vertailun verrokkimaiden kanssa. Valvonta on esimerkiksi ohjannut verkkoyhtiöitä kehittämään liiketoimintaansa tavalla, joka kelpaa esimerkiksi monelle muulle perushyödykkeitä jakelevalle alalle. Myös tukku- ja vähittäismarkkinoiden toiminta on järjestetty tehokkaalla tavalla, Nurmi toteaa.

Nurmi arvelee myös sähkönjakelusta vastaavien yhtiöiden olevan varsin tyytyväisiä.

— Toki liiketoimintaa valvovan viranomaisen olemassa olo voi tuntua kiusalliselta, koska se ohjaa yrityksen liiketoimintaa taloudellisesta ja teknisestä lähtökohdasta. Viranomainen kuitenkin hyväksytään välttämättömänä kumppanina, joka takaa alan kehityksen ja läpinäkyvyyden. Monopolitoiminnassa valvonta tavallaan simuloi markkinoita ja pakottaa parantamaan toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta.

Energiayhtiöiden liiketoiminta onkin Nurmen kokemuksen mukaan kehittynyt merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Energiavirasto pyrkii kaikin keinoin edistämään energiamarkkinoiden toimintaa.

— Tarkoitus on ohjata niin verkonhaltijoita kuin energianmyyjiäkin tekemään oikeita valintoja lainsäädännön puitteissa. Valvonnan ja markkinoiden toiminnan edistämisen on vähintäänkin mahdollistettava lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen ja liiketoiminnan kehittäminen, Nurmi alleviivaa.

Sähköinen tulevaisuus

— Koska yhteiskunta ei käytännössä toimi hetkeäkään ilman sähköä, on sähkönjakelun laadun oltava ensiluokkaista. Toimitusvarmuuden ja laadun vastapainona on palvelun hinta. Kummankin pitäminen kohdallaan onnistuu, kuten Suomessa on sangen hyvin tapahtunut, Nurmi tähdentää.

Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi vuonna 2013 säädetyt velvoitteet parantavat tilannetta entisestään. Nurmi odottaa velvoitteiden vaikuttavan.

— Vuoden 2016 alussa alkavalle uudelle valvontajaksolle Energiavirasto pyrkii kehittämään nykyisiä kannustimia, jotta ne patistaisivat verkkoyhtiöitä entistä paremmin parantamaan toiminnan laatua ja tehokkuutta sekä toteuttamaan uusia innovaatioita.

Toisena painopistealueena Nurmi mainitsee muutokset, joiden avulla verkkoliiketoiminnan tuotto pysyisi kohtuullisella ja vakaalla tasolla.

— Tuottotason määrittämiseen kehitetään vaihtoehtoa, jolla markkinoilla tapahtuvat lyhyen aikavälin vaihtelut voidaan tarvittavilta osin eliminoida.

Uusiutuvan energian edistäjä

Energiaviraston ylijohtajan työhuoneen ikkunasta näkyvä Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilikasa johdattaa keskustelun sujuvasti uusiutuvaan energiaan. Tällä saralla Energiavirasto on poliittisten päätösten täytäntöön panija.

— Olennaista viraston toiminnassa on se, millä tavalla virasto vie päätöksiä kentälle. Tavoitteena on mahdollisimman yksinkertainen ja joustava soveltamistapa, jotta Suomi voi tältä osin parhaimmalla ja helpoimmalla tavalla saavuttaa uusiutuvan energian tavoitteensa. Velvoitteet voidaan täyttää ilman turhaa byrokratiaa esimerkiksi tietojärjestelmiä hyödyntämällä.

Nurmi odottaa uuden hallituksen tekevän muutoksia uusiutuvan energian tukemisessa.

Päästökauppa kehittyy

— Päästökauppajärjestelmän toimivuus heijastuu laajalti energiamarkkinoihin. Koska järjestelmän ohjaustavoitteet eivät ole toteutuneet halutulla tavalla, on remontti paikallaan. Tässä voisi olla yksi sysäys, joka saisi energiateollisuuden investoimaan markkinaehtoisesti sähköntuotantokapasiteettiin.

Nurmea huolestuttaa pelkkien lämpövoimalaitosten rakentaminen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten (CHP) sijaan — sähkön tuottaminen CHP-laitoksissa ei ole nykyisin kannattavaa.

Simo Nurmen haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan Energiauutisten painetusta lehdestä 4/2015.