— Energia-alalla poikkeusolojen tilanteita harjoitellaan säännöllisesti. Varautuminen on luonnollinen osa toimintaa, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema.

Sähköistyvä maailma ei pärjää ilman sähköä. Koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa energiajärjestelmän ketteryys korostuu, kun terveydenhuoltopalveluiden kysyntä kasvaa ja kansalaiset ovat virusta paossa kodeissaan.

— Onneksi kevät on tulossa, jolloin lämmitysenergiaa tarvitaan vähemmän kuin talvella. Sähköä tosin kuluu enemmän, kun ihmiset sulkeutuvat koteihinsa. Samalla yritystoiminta hiipuu, jolloin vastaavasti teollisuus tarvitsee vähemmän energiaa, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema.

Energiajärjestelmä on kansakunnan sydän ja verenkierto. Arkipäiväisten asioiden taustalla toimiva järjestelmä pumppaa monilla eri tavoilla sähköä ja lämpöä, jotka virtaavat johtoja ja putkia pitkin sitä tarvitsevien käyttäväksi.

Louneman mielestä energiajärjestelmä toimii hyvin myös korona-ajassa. Lisäksi Huoltovarmuuskeskus seuraa aktiivisesti tilannetta, jotta osattaisiin reagoida nopeasti kaikkeen sellaiseen, mitä on vaikea ennakoida.

— Energiatoimialalla varautumien on luonnostaan vahvaa. Poikkeusoloja varten harjoitellaan säännöllisesti. Energia-alan yritykset osaavat toimia pitkäjänteisesti ja ne ovat toimissaan vastuullisia.

Lounema toteaa, että hankalimpia tilanteita poikkeusoloissa ovat aina yllätykset, joihin ei etukäteen voi täysin varautua. Koronan osalta myös epätietoisuus poikkeustilanteen kestosta lisää haasteita.

— Sähköä ja lämpöä tuottavien laitosten huoltoseisokit aiheuttavat todennäköisesti pohdiskelua. Hidasteita voivat aiheuttaa myös erikoisten varaosien hankkiminen ulkomailta tai ulkomaisen osaaminen tuominen Suomeen koronan kaltaisissa erikoisolosuhteissa.

Hajautettu järjestelmä on ketterä

Poikkeusoloissakin energiajärjestelmää käytetään kuten normaaleissa oloissa. Myös silloin järjestelmän käyttö perustuu markkinaehtoiseen toimintaan. Jos tämä ei riitä takaamaan kansakunnan energiatarpeita, voidaan järjestelmää ohjata myös muilla keinoilla. Tällaisia tilanteita varten on laadittu varautumis- ja valmiussuunnitelmat.

Suomalainen energiajärjestelmä perustuu hajautettuun energian tuottamiseen, jolloin se kykenee ottamaan vastaan iskuja paremmin kuin keskitetty energiajärjestelmä. Energiaa tuotetaan monissa eri paikoissa, lukumääräisesti monilla eri laitoksilla ja monilla eri energiaraaka-aineilla. Esimerkiksi sähköä tuotetaan vesivoimalla, tuulivoimalla, bioenergialla, turpeella, jätteillä, ydinvoimalla, kivihiilellä ja maakaasulla — lähes kaikella mahdollisella, mistä voi saada irti energiaa. Myös kaukolämmön tuotannon raaka-ainepaletti on laaja.

Vaikutukset näkyvät viiveellä

Koronaviruksen aiheuttaman epidemian taloudelliset vaikutukset eivät näy energia-alan yrityksissä kovin nopeasti. Energia-ala arvioi itse, että tämä tapahtuu viiveellä. Taloudellisten vaikutusten suuruus riippuu kuitenkin siitä, miten pitkään poikkeuksellinen tilanne jatkuu.

Energiayhtiöiden asiakkaiden maksuhäiriöt ja niistä seuraavat luottotappiot, rahoituksen saannin vaikeutuminen tai investointitoiminnan hankaloitumien ovat todennäköisimpiä ensivaiheen taloudellisia vaikutuksia.

teksti Petri Sallinen / kuva Huoltovarmuuskeskus