Toukokuun toisella viikolla (5.5.) pitämässään etäpuheessa Euroopan parlamentille Simson nosti ensimmäisinä esiin energiatehokkuuteen liittyvän rakennusten perusparannustavoitteen ja merituulivoiman tuntuvan lisäämisen energia-alan kahtena keskeisimpänä ”työkohteena”, kun toipuminen koronakriisistä toden teolla käynnistyy.

- Mutta kolmantena on alue, joka vahvistaa näiden kummankin vaikutusta ja tuo ne yhteen ja samaan järjestelmään. Se on energiajärjestelmän integrointi, Simson sanoi.

Sähkö ja kaasu yhteistyöhön

Komissio toivoo, että kun perinteisesti systeemissä erillään olleiden sähkö- ja kaasusektoreiden välille luodaan synergioita, saadaan järjestelmään aiempaa enemmän uusiutuvaa energiaa ja sen myötä voidaan vähentää hiilen käyttöä teollisuusaloilla, jotka nyt laahaavat tässä suhteessa jälkijunassa.

Se myös tarjoaa tehokkaamman kokonaisvaltaisen energiajärjestelmän, kun esimerkiksi ylijäävää uusiutuvaa sähköä voidaan käyttää vedyn valmistukseen sen sijaan, että ylijäämäsähkö jäisi täysin hyödyntämättä. Ja vaikka vedylle ei olisikaan välittömästi käyttöä, se voidaan varastoida myöhempää käyttöä varten.

- Sähköistäminen, matalahiiliset kaasut, digitalisaatio ja varastointi ovat kaikki keskeisiä tekijöitä kokonaiskuvan viimeistelyssä. Energiajärjestelmän integroinnissa yhdistämme puuttuvat linkit systeemiin, energiakomissaari Simson totesi ja viittasi muun muassa sähkö- kaasuverkkojen välisiin energiavirtoihin.

- Käyttämällä enemmän sähköä aloilla, jotka ovat yhä hyvin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, Euroopassa voitaisiin merkittävästi hyödyntää enemmän uusiutuvaa sähköä. Mutta on lisäksi muistettava, että uusiutuvien kasvava käyttö tuo mukanaan myös lisähaasteita, kun tarjontaa ja kysyntää on alati tasapainotettava.

Energiakomissaari Kadri Simson.

Simsonin mukaan energiajärjestelmän integraatio edellyttää nykyistä joustavampaa sähkösysteemiä, johon sisältyvät varastointi ja digitalisaatio. Sen lisäksi vähähiiliset polttoaineet, ennen kaikkea vety, voivat olla olennainen osa kokonaisratkaisua.

- Keskeistä energiajärjestelmän yhdistämiselle on uusien polttoainelähteiden kuten vedyn käyttöönotto ja sen hyödyntäminen systeemissä. Vedyllä on potentiaalia nousta ratkaisevaksi tekijäksi varsinkin silloin, kun pyritään muuttamaan raskasta teollisuutta ja raskasta liikennettä vähähiilisemmäksi.

Raskaan liikenteen sähköistäminen ei ole kovin mielekästä, koska isot ajoneuvot edellyttävät hyvin painavia akkuja. Siksi niissä on parempi käyttää kaasumaisia polttoaineita, joista vety päästöttömänä on ylivoimainen, mutta toistaiseksi vielä myös hyvin kallis.

Vetyä voi tuottaa myös maakaasusta

Tällä hetkellä vedyn osuus Euroopan energiajärjestelmässä on vielä hyvin pieni – vain noin 1 prosentti. Euroopan komissio uskoo kuitenkin, että sen avulla voitaisiin käynnistää vähähiilisyyteen tähtäävä uusi aalto, jolla tartuttaisiin nimenomaan elinkeinoelämän vaikeimmin muunnettaviin sektoreihin.

Ympäristöaktivistit suosivat puheissaan ns. “vihreää” vetyä, jota tehdään uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä. Simson muistuttaa, että vähähiilistä vetyä voidaan tuottaa myös maakaasusta, jos ja kun maakaasun käytön yhteydessä hyödynnetään hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS).

Tuo mahdollisuus jättää kaasuteollisuudelle oven auki vedyn tuottamiselle myös fossiilista polkua pitkin. Kansainvälinen öljyn- ja kaasuntuottajien järjestön (IOGP) mukaan Euroopassa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää CCS:ää, koska täällä ovat valmiina teolliset klusterit, laaja putki-infrastruktuuri ja geologinen varastopotentiaali.

Järjestön EU-komitean puheenjohtaja Olav Aamlid Syversen norjalaisesta energiayhtiö Equinorista sanookin, että tällainen teknologinen yhdistelmä mahdollistaisi hiilivapaan vedyn suurvolyymisen tuotannon, joka voisi luoda perustan Euroopan tulevalle vetytaloudelle.

Lähde: EURACTIV

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: iStock