Johanna Lamminen ajaa autoa, joka käyttää polttoaineenaan Suomenojan jätevesipuhdistamolla tehtyä biokaasua. Se on hänestä paras ympäristöteko, jonka Espoossa työssä käyvä espoolainen voi tehdä.

— EU on riippuvainen Venäjältä tuotavasta kaasusta ja Venäjälle on hyvin tärkeätä voida viedä kaasua EU-maihin, Lamminen muistuttaa.

Suomeen on tuotu Venäjältä maakaasua jo 40 vuotta, mutta toimitusvarmuudessa ei ole ollut ongelmia, vaikka välissä Neuvostoliittokin hajosi.

Gasumissa seurataan mielenkiinnolla Yhdysvalloissa viime vuosina virinnyttä liuskekaasubuumia, vaikka sillä ei ole ollut suoranaisia vaikutuksia yhtiön toimintaan. Se on kuitenkin osa nesteytetyn maakaasun markkinoiden laajentumista.

— Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n hankinnan monipuolistuminen tuo kaasun markkinahintaan vakautta ja on siinä mielessä meille tärkeä asia.

Gasum hakee liiketoimintansa laajentamista ennen kaikkea LNG:stä, koska Venäjältä tuotavan putkikaasun kysyntä on viime vuosina laskenut energia- ja prosessiteollisuudessa.

LNG-rintaman asiakaskunta on paljon puhuva: teollisuus, merenkulku ja raskas maantieliikenne. Kaikissa näissä päästönormit (mm. rikki- ja IE-direktiivit) tiukkenevat.

Vuoden 2013 alkupuolella Gasum osti enemmistöosuuden norjalaisesta Skangass-yhtiöstä, joka toimii pohjoismaisilla LNG-markkinoilla. Näin Gasum sai jalansijan sekä Ruotsissa että Norjassa ja määritteleekin LNG-toiminta-alueekseen pohjoisen Itämeren. 

Tämän vuoden alussa Outokumpu, Ruukki Metals, Gasum ja EPV Energia perustivat Manga LNG Oy-nimisen yhtiön, jonka tarkoituksena on rakentaa Tornion Röyttään nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaali ja luoda sen ympärille tehokas logistiikkaketju.

Johanna Lammisen laajempi haastattelu on julkaistu painetussa Energiauutiset-lehdessä nro 4/2014.

Kuva: Olli Häkämies