Suomen hallitus on laatinut joukon uusia energiatoimialaa koskettavia veroehdotuksia. Niiden perusteella energian verotus kiristyy, mutta samalla veropohja myös laajenee jonkin verran. Hallituksen markkinaehtoisuutta ja kustannustehokuutta painottava ajattelutapa on monella toimialalla otettu vastaan positiivisena ilmiönä — kaavaillut energiaveroratkaisut sopivat kuitenkin huonosti yhtälöön.

Ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttaminen kannalta verotus on kallis ja tehoton ohjauskeino. Toisaalta verotus kasaa kansalaisten ja teollisuuden maksettavaksi uusia kustannuksia, jota Sipilän hallitus nimenomaan haluaisi välttää. Osa energiaveroista siirtyy suoraan sähkön ja lämmön hintoihin, osa taas heikentää energiayhtiön tulosta ja osa kohdistuu pelkästään energiatuotteiden loppukäyttöön.

Hiilidioksidivero päästökaupan petikaverina?

Hallitusohjelman mukaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon hiilidioksidivero tuplataan. Lisäksi valmisteilla on ehdotus, jonka mukaan lämmön tuotannon hiilidioksidiverotusta kiristetään vuoden 2016 alussa. Yhteenlaskettuna kumpikin vero tuottaa valtion kassaan vuosittain noin 250–300 miljoonaa euroa.

Hiilidioksidipäästöjen verottamisella tilkitään todennäköisesti ainoastaan valtion kassavajetta. Ilmastopolitiikan kannalta verotus on heikompi keino kuin päästökauppa, joka sitä paitsi jo ohjaa energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä — verotuksen käyttö päästökaupan rinnalla on kaksinkertaista ohjausta. Pitkällä aikavälillä vero syö itsensä, kun energian tuottajat vähentävät verotuksen kautta kallistuneiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Toisaalta hallitus on ilmoittanut haluavansa päästä eroon kivihiilen käytöstä energian tuotannossa. Fossiilisten polttoaineiden käytön verotuksen kiristäminen eittämättä vauhdittaa kivihiilen tappotalkoita — samalla maakaasun käyttö tosin saa pahasti siipeensä fossiilisena polttoaineena.

Vesivoima kiinteistöveron uhrina

Energia-alalla kiristyvä kiinteistövero kohdistuu ennen kaikkea voimalaitoskiinteistöihin. Voimalaitosten kiinteistöverokertymästä noin 90 prosenttia kerätään vesivoimalaitosten ja ydinvoimalaitosten omistajilta. Verotuksen kiristymisen seurauksena voimalaitosten kiinteistöveroa maksetaan vuosittain noin 10 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Voimalaitosten kiinteistöveron vuotuinen tuotto on noin 50–60 miljoonaa euroa.

Voimalaitosten kiinteistövero kohdistuu lähes yksinomaan päästöttömään sähköntuotantoon — linjaus on ristiriidassa Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa. Tällä hetkellä suomalaisen sähköntuotannon ongelmana on alan haluttomuus tehdä investointeja päästöttömään energian tuotantoon. Voimalaitosten kiinteistöveron korotus ei ainakaan lisää haluja. Energiaomavaraisuustavoitteetkin voivat jäädä saavuttamatta.

Voimalaitosten jätteitä verotukseen piiriin

Jäteveroihin tehtävät muutokset koskettavat myös energiatoimialaa. Jäteverojen veropohja laajenee, kun osa voimalaitostoiminnan yhteydessä syntyvästä jätteestä joutuu verotettavaksi. Voimalaitosjätteen hyötykäyttöä verotus ei kuitenkaan edistä. Esimerkiksi voimalaitoksissa syntyvästä tuhkasta 90 prosenttia on jo otettu hyötykäyttöön — loppu on sellaista tavaraa, jonka hyötykäyttöä verotus ei edistä.

Voimalaitosten rikinpoiston yhteydessä syntyvä jäte on tähän mennessä ollut jäteveron ulkopuolella, mutta ei enää tulevaisuudessa. Muutos on periaatteellisesti merkittävä, vaikka verotuksella saatavan tulon merkitys valtiontaloudelle on marginaalinen. Merkittävää päätöksessä on se, että nyt verotetaan jätettä, jonka ainoa hyötykäyttö on ympäristölupien perusteella kielletty.

Voimalaitosten jätevero tuottaa valtion kassaan korotusten jälkeen noin 50–60 miljoonaa euroa vuodessa.

Sähköveron korotuksen kohtalo vielä avoin

Energiaan liittyvistä veroista sähkövero tuottaa valtion kassaan suurimman potin. Hallitus on pohtinut myös sähköveron korottamista 60 miljoonalla eurolla, jonka jälkeen sen vuotuinen tuotto olisi noin miljardi euroa vuodessa. Sähkövero on kulutusvero, jonka maksaa sähköä käyttävä asiakas.

Sähköveron korottaminen on kuitenkin vielä ehdollista. Korotusta ei todennäköisesti tehdä, mikäli hallituksen kaavailemat tuottavuustavoitteet saadaan muilla keinoilla toteutettua. Sekin on vielä arvoitus, toteutuuko sähköveron korotus osittaisena, mikäli tuottavuustavoitteet saavutetaan vain osin.

Energiaverolinjaukset lyhyesti

1. Fossiilisia polttoaineita käyttävän sähkön ja lämmön yhteistuotannon hiilidioksidiveron tuplaaminen. Vero toteutetaan myöhemmin päätettävänä ajankohtana. Vero tuottaa valtiolle noin 250–300 miljoona euroa vuodessa yhdessä lämmön tuotannon verottamisen kanssa.

2. Lämmön tuotannon verotuksen kiristäminen. Vero toteutetaan vuoden 2016 alussa.

3. Voimalaitosten jäteveron nostaminen ja veropohjan laajentaminen. Vero toteutetaan vuoden 2016 alussa. Vero tuottaa valtiolle noin 50–60 miljoonaa euroa vuodessa.

4. Voimalaitosten kiinteistöveron kiristäminen. Vero toteutetaan vuoden 2016 alussa. Vero tuottaa 50–60 miljoonaa euroa vuodessa.

5. Sähkövero. Veron korotus on ehdollinen eikä aikataulusta ole tietoa. Mahdollisen korotuksen jälteen sähkövero tuottaisi valtiolle noin miljardi euroa vuodessa.

Piirros: Timo Mikama