Vapaa-ajan kalastajat, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat Helsingin Sanomien kirjoituksessa 14. 11.2017 vaelluskalojen palauttamista Suomen jokiin. Tavoite on kaikille yhteinen ja myös vesivoimayhtiöiden päämäärä. Palautusta edistetään erilaisin toimenpitein. Vaelluskalojen rinnalla on kuitenkin tarpeen tarkastella vesivoimaa kokonaisuutena.

Vesivoima on välttämätön osa suomalaista energiajärjestelmää. Se tuottaa vuosittain merkittävän osan Suomessa käytetystä sähköstä. Vesivoima ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, se on kotimaista ja hajautettua. Ennen kaikkea sitä voidaan helposti säätää tarpeen mukaan, mikä on välttämätöntä sääriippuvaisten aurinko- ja tuulivoiman määrän kasvaessa.

Haasteena on, että laitosten padot katkaisevat kalojen kulkureitit. Jokiemme noin 900 keskeisestä vaellusesteestä vain osa on vesivoimalaitoksia, muut ovat esimerkiksi tierumpuja tai tulvasuojeluun liittyviä patorakenteita. Kaikkiaan vaellusesteitä on Suomessa kymmeniä tuhansia.

Viranomainen määrittelee kullekin voimalaitokselle vastuut ja velvoitteet. Ne ovat aina tapauskohtaisia, eikä Suomessa ole kahta samanlaista jokea tai voimalaitosta. Myös vaelluskalojen elinolosuhteita parantavat keinot ovat tapauskohtaisia, eikä etenkään kiirehdittynä pakkokeinona sama malli ole paras ratkaisu joka jokeen tai voimalaitokseen. Parhaisiin tuloksiin päästään yhdessä oppimalla ja eri keinoja yhdistämällä.

Meneillään on useita konkreettisia hankkeita vaelluskalojen elvyttämiseksi ja palauttamiseksi, esimerkkeinä Iijoen Otva-hanke, Lapin liiton vaelluskalatyöryhmä, Lieksanjoen yhteistyösopimus, uudenlaiset Kalasydän-kalatiehankkeet ja juuri käyttöönotettu Montan ylisiirtojärjestelmä. Vaelluskalakantojen elvyttäminen on kuitenkin aikaa vievä prosessi.

Vesivoiman yhteiskunnalle tuomat kiistattomat hyödyt ja toisaalta vaelluskalojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle, ammatti- ja vapaa-ajankalastajille on huomioitava. Onneksi kyse ei ole joko–tai-tilanteesta. Pitkittyviin vesivoimayhtiöihin kohdistettuihin pakkokeinoihin turvautuminen ei siksi ole tarpeen. Tehdään tätä yhdessä.

Tuomo Huttunen
asiantuntija, Energiateollisuus ry

Ismo Heikkilä
johtaja, Kemijoki Oy 

Riitta Larnimaa
johtaja, Pohjolan Voima Oyj 

Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 22. marraskuuta 2017.