Vesi höyryää sydäntalven kylmyydessä, kun virta pyörittää turbiineita.

Sähköä kuluu Suomessa eniten tammikuussa ja helmikuussa — noin 30–40 prosenttia enemmän kuin kesällä. Myös vesivoimalaitokset jauhavat sydäntalven kuukausina sähköä ennätystahtiin. Vesivoimalaitos ei jäädy koskaan.

— Vuodenaika ei vaikuta vesivoimalaitosten toimintaan, vaan käytettävissä olevan veden määrä, kertoo Koskivoima Oy:n vesivoimapäällikkö Tapio Ollila.

— Joskus kesällä voi olla vettä vähän käytettävissä, mutta talvella selvästi enemmän.

Jääkannen muodostuminen — tai pikemminkin sen taidokas muodostaminen — joen pinnalle on tärkeää vesivoimalaitoksen sähköntuotannon kannalta. Hyvä jääkansi saadaan syntymään joen pinnalle säätämällä joen virtausta ensimmäisten pakkaskuukausien aikana. Vahvan jääkannen alla plusasteinen vesi pääsee virtaamaan vapaasti, jolloin turbiineissa syntyy sähköä.

— Kun joen virtaus tasataan ja tasoitellaan, pääsee joen pinta jäätymään rauhassa. Jääkannen pitää saada myös vahvistua, jotta se kestäisi, kertoo Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

— Hyvät käytännöt virtauksen säätämiseen opitaan kokemuksen kautta.

Kemijoki Oy:n suuret voimalaitokset toimivat samalla periaatteella kuin Koskienergia Oy:n vähän pienemmät laitokset. Osa Koskienergian voimalaitoksista sijaitsee kuitenkin etelässä Mustionjoessa, jossa jääkannen syntyminen ei joka talvi onnistu.

— Ilman jääkantta vesi on joessa hyvin kylmää, jolloin siihen syntyy suppoa eli hyydettä. Hyyde on jääsohjoa tai osittain jäätynyttä vettä, Ollila kertoo.

Hyyde voi painua joen pohjaan tai se voi jäätyä vesivoimalaitoksen rakenteisiin. Eniten hankaluuksia hyyde aiheuttaa, kun se tarttuu vesivoimalaitoksen laitteiden eteen asennettuun välppään. Välppä on vesivoimalaitoksen turbiinia suojaava ritilä, joka estää vedessä virtaavan rojun ajautumisen voimalaitoksen laitteisiin. Välppä on rakennettu järeistä pystysuuntaan hitsatuista lattaraudoista.

— Kun hyyde tarttuu välppään, vaikuttaa se veden virtaukseen ja välillisesti voimalaitoksen kykyyn tuottaa sähköä, Ollila toteaa.

Joskus vedenpinnan voimakas vaihtelu voi aiheuttaa jääkannen rikkoontumisen. Silloin välppään ajautuneet jäät voivat muodostaa voimalaitoksen eteen jääpadon.

Tammikuu on tehohuippujen aikaa

Sähkönkäytön huippu osuu lähes joka vuosi tammikuuhun. 1990-luvun lopun jälkeen huipputehon tarve talven kylmimpinä tunteina on vaihdellut 13 000:n ja 15 000:n megawatin välillä. Historian korkein tehohuippu koettiin vuonna 2016, jolloin hetkellisesti tarvittiin tehoa hieman yli 15 000 megawattia.

Suomalainen vesivoimalaitoskapasiteetti on vähän yli 3000 megawattia. Tästä suurin osa on käytössä myös talven kylmimpinä kuukausina. Tällä viikolla esimerkiksi vesivoimalaitokset tuottivat sähköä noin 2300 megawatin teholla — lähes yhtä reippaasti kuin ydinvoimalaitokset ja kaupunkien sähköä ja lämpöä tuottavat yhteistuotantolaitokset. Vesivoimalaitosten toteutunut tuotantoteho tammikuussa on ollut keskimäärin 2300 megawattia viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Kuva: Lehtikuva Oy