Keski-Euroopassa asunnot ja kiinteistöt ovat energiataloudeltaan kehnomassa kunnossa kuin Pohjoismaissa. Siksi ei ole ihmeellistä, että koronaelvytystä kohdistetaan erityisesti kiinteistöjen korjausrakentamiseen. EU-komissio totesi jo viime vuoden syyskuussa, että eurooppalaisten kiinteistöjen kuntoa on kohennettava kolminkertaistamalla korjausrakentaminen. Tällä hetkellä EU-alueella vanhojen rakennusten saneerausaste on vain muutamia prosentteja.

Koronaelvytyksen avulla korjausrakentaminen moninkertaistuisi. Tämä tarkoittaa sitä, että energiaremontteihin käytettäisiin vuosittain EU:n alueella vähintään 350 miljardia euroa. Elvytyspaketista ei tällaisia määriä kuitenkaan riitä. Pesämunaksi elvytyspaketti osoittaa vuosittain reilut 90 miljardia euroa. Tämän oletetaan innostavan myös muita tahoja rahoittamaan korjausrakentamista.

Ensisijaisesti korjausrakentaminen kohdistuisi sairaaloihin, kouluihin ja erilaisiin sosiaalialan palvelurakennuksiin — siis julkisiin rakennuksiin. Lisäksi rahoitusta voidaan osoittaa sosiaalisin perustein mm. pienituloisten omistamien asuntojen korjaamiseen energiatehokkaammiksi.

Tavoitteena on myös kehittää uusia rahoitusvälineitä energiaremontointia varten. Tätä varten elvytyspaketista on varattu 50 miljardia euroa. Lisäksi komissio tukee vihreitä asuntolainoja, jotka on tarkoitettu yksityisomisteisten asuntojen korjauksiin.

Komissio aikoo myös tarkistaa valtiontukisääntöjään, jotta voitaisiin "luoda puitteet valtion tukemalle korkealaatuiselle korjausrakentamiselle". Tämän pitäisi tapahtua ensi vuoden aikana.

Tukea uusiutuvalle sähköntuotannolle

Koronaepidemia on rusikoinut Euroopassa energiantuotantoa. Pahiten siipeensä on saanut fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tämä tuskin surettaa kovin monia ilmastopolitiikan aikana. Osansa ikävyyksistä ovat saaneet myös aurinko- ja tuulisähkön tuottajat. Koronakriisin on laskettu leikkaavan jopa kolmanneksen Euroopan aurinko- ja tuulisähkön tuotannosta tämän vuoden aikana.

Tämä saattaa olla syy, miksi komissio haluaisi elvyttää uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähköntuotantoa. Tulevien sähköntuotantohankkeiden rakentamista varten perustettaisiin uusi tarjouskilpailujärjestelmä. Sen avulla EU:n alueelle rakennettaisin 15 000 megawattia uutta päästötöntä sähköntuotantotehoa seuraavien kahden vuoden aikana. Elvytyspaketista tätä varten on varattu 25 miljardia euroa. Lisäksi kansallisiin hankkeisiin kohdistettaisiin kymmenen miljardia euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Tästä rahoituksesta vastaisi Euroopan investointipankki.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää ajatusta älyttömänä.

— Jos julkisella rahalla ryhdytään rakentamaan uutta sähköntuotantoa, syödään samalla pohja tulevilta markkinaehtoisilta uusiutuvaan energiaan perustuvilta investoinneilta. Sähkö on ollut jo pitkään Euroopassa hyvin edullista, jonka lisäksi koronakriisi painoi entisestään hintaa alas.

Leskelän mielestä nyt olisi oleellisempaa huolehtia siitä, että sähkömarkkinat toimivat ja että edellytykset markkinaehtoisia investointeja varten ovat kunnossa. Tämä on myös kustannustehokkain keino vähentää päästöjä.

Onneksi elvytyseuroja suunnataan myös sähköverkkojen kehittämiseen. Erityisesti valtakunnan rajat ylittävien siirtojohtojen puutteellinen kapasiteetti rajoittaa yhä markkinoiden tehokasta toimintaa.

— Suomessa ja Portugalissa ei tuule samaan aikaan. Siksi siirtoyhteyksiä on kehitettävä, jotta sähkö saadaan aina sinne, missä sitä tarvitaan. Kun Eurooppa sähköistyy, käytetään sähköä nykyistä enemmän. Samalla myös hyvin toimivia siirtoyhteyksiä tarvitaan enemmän.

Leskelä huomauttaa, että Pohjoismaiden välilläkään ei ole vielä riittävästi siirtoyhteyksiä.

Vetytaloudelle vauhtia

Kestävällä vetyteknologialla on kriittinen rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, komissio toteaa. Siksi vihreä elvytyspaketti toteutuessaan kaksinkertaistaa vetytalouden tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettävät eurot. Vetyteknologian rakentamiseen liittyviä riskejä taas liudennettaisiin kymmenen miljardin euron potilla — tosin rahoitus jakaantuisi seuraavien kymmenen vuoden ajalle.

Vedyn tuotantoa varten komissio aikoo rakentaa uusiutuvan energian tarjouskilpailua muistuttavan järjestelmän. Lisäksi Euroopan investointipankkiin ohjataan vuosittain kymmenen miljardia euroa, joilla voidaan lainoittaa vetyinfrastruktuurin rakentamista.

Vetytalouden rooli korostuu erityisesti Keski-Euroopassa, jossa maakaasua käytetään lähes kaikkialla. Maakaasusta taas voidaan erottelutekniikan avulla valmistaa puhdasta vetyä. Oleellista on jo pitkään ollut nopeuttaa kehitystä ja päivittää samalla maakaasuinfrastruktuuri vastaamaan vetytalouden vaatimuksia. Parhaimmillaan vihreä elvytys voi saada asiaan vauhtia. Samaan aikaan Euroopan unionissa on valmistumaisillaan erillinen vetytalouden strategia. Sen pitäisi olla valmis kesällä.

Suomessa vetytalouden korostaminen kuitenkin ihmetyttää: yksi tuotantomuoto saa muihin verrattuna valtavan painoarvon. Muitakin päästöttömiä tuotantomuotoja on olemassa, jotka ansaitsevat taloudellisen potkaisun markkinoille pääsyä avittamaan.

Panostuksia puhtaaseen liikenteeseen

Maantieliikenne ja kiskoliikenne saavat vihreästä elvytyksestä myös osansa. Unionin kattava "puhtaiden ajoneuvojen hankintajärjestelmä" saisi potista 20 miljardia euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Tavoitteena on puristaa ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ja muutkin päästöt EU:n standardien mukaisiksi.

"Puhtaan autoilun sijoitusrahaston" avulla taas nopeutettaisiin investointeja, joiden avulla ajoneuvoista saataisiin päästöttömiä. Tätä varten on varattu 40–60 miljardia euroa. Samalla EU:n investoinnit sähköautojen latausinfrastruktuuriin kaksinkertaistetaan. Tavoitteena on kaksi miljoonaa julkista latauspistettä tai vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkausasemaa vuoteen 2025 mennessä.

Rautatieinvestointeihin kohdistetaan 40 miljardia euroa. Tarkoituksena on keskittyä sellaisiin investointeihin, joiden avulla matkustajat ja rahti saataisiin siirrettyä maanteiltä kiskoille.

Tukieuroja ohjataan myös kiskoliikennekaluston uusimiseen — esimerkiksi dieselvetureiden korvaamiseen sähkövetureilla. Samalla yöjunat halutaan takaisin radoille, mikä lisäisi rautatiematkustamisen mukavuutta ja houkuttelevuutta.

Kaupunkiliikenteen kehittämiseen käytettäisiin pienempiä summia. Muita elvytyksen kohteita ovat kiertotalous ja maatalouden digitalisointihankkeet.

KAINALOSSA

Mistä rahat vihreään elvytykseen?

Vihreän elvytyksen paketti on vasta komission esitys. Todennäköisesti paketin sisältö hyväksytään muodossa tai toisessa loppukesällä tai alkusyksyn aikana — samassa yhteydessä, jolloin Euroopan unionin budjettikin hyväksytään.

Vihreään elvytykseen käytettävät 750 miljardia euroa on tarkoitus rahoittaa lainarahalla ja erilaisilla verojen kaltaisilla maksuilla. Euroopan unionin asema lainamarkkinoilla onkin tällä hetkellä paras mahdollinen. Edullista rahaa on tarjolla säkkitolkulla.

Osa elvytyksestä rahoitettaisiin hiilitulleilla, päästökauppajärjestelmästä saatavilla tuloilla ja esimerkiksi digitalisaatioverolla. Hiilitulleja voidaan asettaa Euroopan unionin ulkopuolelta tuotaville hyödykkeille sen mukaan, kuinka paljon niiden valmistaminen on aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.

Osa elvytysrahasta saadaan jo hyväksytyn Green Deal -ohjelman rahoituksesta, osa taas olisi EU:n tavanomaista budjettirahaa. Näillä näkymin EU:n budjetin loppusumma olisi muhkeat 1850 miljardia euroa. Tällaisten lukujen ymmärtämien ei ole helppoa.

Elvytyspaketti ja sen rahoittaminen ovat kuitenkin poliittisia kysymyksiä. Jo nyt rahojen kohdistaminen tai niiden myöntämisperusteet avustuksia vai lainoina aiheuttavat vilkasta keskustelua. Edessä onkin tukku haasteita, jotka vielä odottavat ratkaisuaan.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto