Maan talousministeriö kertoo tiedotteessaan, että hanke koostuu Eesti Energian runsaan 1 GW kapasiteetin tuulivoimapuistosta, Tuuletraalin suunnittelemasta 380MW tehoisesta tuulipuistosta ja yksittäisestä 4 MW tuuliturbiinista, jonka takana on Five Wind Energy-yhtiö.

Eesti Energian hanke käsittää 160 tuuliturbiinia, jotka sijoittuvat Kihnun saaren eteläpuolelle. Tuuletraalin projektiin sisältyy puolestaan 76 turbiinia, minkä lisäksi siihen liittyy vesiviljelyllinen puoli, kun samalla on tarkoitus ryhtyä simpukoiden kasvattamiseen.

Tuuletraalin turbiinit on suunniteltu sijoitettavaksi noin 30 kilometrin päähän rannikosta, lähelle Saarenmaata, Kihnua ja Pärnun maakuntaa. Ministeriön mukaan sähkön siirtoyhteys tulee mantereelle Läänemaahan , mutta yhteys myös Latviaan on harkinnassa.

Five Wind Energyn vetämässä hankkeessa rakennetaan 90 metriä korkea yksittäinen tuulivoimala, joka sijoittuu Saarenmaan eteläiselle rannikolle. Tarkempi sijaintipaikka on Nasvan sataman edustalla noin 200 metriä rannikosta ulapalle, jonne rakennetaan keinotekoinen saari luisuesteineen ja aallonmurtajineen.

Taustalla halu vähentää palavan kiven käyttöä

Viron taloudesta ja infrastruktuurista vastaava ministeri Taavi Aasa sanoo, että mikäli virolaiset haluavat vähitellen vähentää riippuvuuttaan palavalla kivellä (öljyliuske) tuotetusta sähköstä, on maan tehtävä työtä vaihtoehtoisten tapojen eteen.

- Useimmat selvitykset ovat osoittaneet, että yksi realistisimmista vaihtoehdoista merituulivoiman kehittäminen. Jos lisäksi rakennamme uusia biomassaan käyttöön perustuvia yhteistuotantolaitoksia, hyviä siirtoyhteyksiä naapurimaihimme and pienen luokan jakelutuotantoa, voimme hengittää puhtaampaa ilmaa vuoteen 2050 mennessä kuin tänään, Aasa jatkaa.

Aasan mukaan nyt tehty päätös on “erikoinen”. Viron rannikkovesillä ei toistaiseksi ole yhtään tuulivoimalaa, vaikka tiedetään, että olosuhteet ovat niille erittäin otolliset. Ei Virolla liiemmälti ole vielä maatuulivoimaloitakaan. Vuoden 2018 lopussa maan tuulivoimakapasiteetti oli WindEuropen mukaan 310 MW, kun se Suomessa oli 2041 MW.

- Verrattuina maatuulipuistoihin merituulipuistoilla on useita etuja. Ne häiritsevät puolustusvoimien toimintaa vähemmän kuin maatuulipuistot, niillä on yleensä paremmat tuuliolosuhteet eivätkä ne aiheuta samanlaista harmia ihmisten jokapäiväiselle elämälle, kuten maatuulivoimalat tekevät – ainakin joiden ihmisten mielestä, Aasa korostaa.

Eesti Energia aloitti suunnittelutyöt jo vuonna 2009

Eesti Energian mukaan hallituksen päätös panna alulle Riian lahden merituulipuistohankkeeseen liittyvä rakennuslupaprosessi sallii yhtiön jatkaa kumppanien etsimistä projektin toteuttamista varten. Eesti Energia aloitti hankkeen suunnittelun jo kymmenen vuotta sitten eli vuonna 2009 ja on tänän mennessä toteuttanut alustavat tuulimittaukset sekä merenpohja-, jää- ja lintututkimukset.

- Selvitykset ovat osoittaneet, että alue on sovelias merituulipuiston rakentamiseen, sanoo toimitusjohtaja Aavo Karmas Enefit Greenistä, joka on Eesti Energia tytäryhtiö.

Koko merituulipuistohankkeen odotetaan valmistuvan ennen vuotta 2030, ja se aiotaan toteuttaa hyvässä ja täydessä yhteisymmärryksessä paikallisen väestön kanssa, Eesti Energiasta vakuutetaan.

Viron ja Latvian yhteistyö tärkeää hankkeen onnistumiselle

Aavo Karmasin mukaan Riian lahden merituulipuistosta voi tulla ensimmäinen Viron ja Latvian ensimmäinen uusiutuvan energian yhteishanke, sillä Latviassa sijaitseva tuulivoimaan keskittynyt kehitys- ja kokeilualue on vain noin 10 kilometrin päässä Riian lahdesta.

- Virossa ei ole kokemusta merituulipuiston rakentamisesta, joten on johdonmukaista, että tämän kokoluokan tuulipuisto tehdään yhteistyössä useampien yritysten kanssa. Ovet ovat auki kumppanien väliseen yhteistyöhön, Karmas toteaa.

Hänen mukaansa luonteva yhteistyö naapureiden kanssa lähtee luontevasti siitä, että niin Viron kuin Latvian hallitukset ja viranomaiset sopivat infrastruktuurin toteuttamisesta, jota tarvitaan koko hankkeen läpiviemiseksi. Karmas toivoo hyvin alkaneen yhteistyön jatkuvan tästä eteenpäinkin.

Sekä Viron että Latvian hallitukset ilmoittivat jo aiemmin joulukuussa, siis ennen myönteistä ympäristövaikutusten arviointipäätöstä, että ne jatkavat yhteistyötä merituulipuistojen kehityksen tiimoilta.

Lähde: renews.biz

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Shaun Dakin/Unsplash