– Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti on jo nykyisellään 2,85 prosenttia eli varsin korkea ja sitä esitetään nostettavaksi 3,35 prosenttiin vuoden 2016 alusta, Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä toteaa lakiesityksestä.

Käytännössä lähes kaikki kunnat ovat soveltaneet lakiin kirjattua veron enimmäismäärää. Nimellisteholtaan enintään 10 megavolttiampeerin vesi- ja tuulivoimalaitoksiin sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, jonka yläraja on nyt 1,55 prosenttia. Sitä esitetään nostettavaksi 1,70 prosenttiin vuoden 2017 alusta.

Johtaja Jukka Leskelä

– On mahdollista, että voimalaitosveroja korotetaan tämän jälkeenkin, Leskelä sanoo viitaten lakiesityksen kirjaukseen, jonka mukaan vuosien 2018 ja 2019 korotusten osalta hallitus tekee ratkaisut myöhemmin, koska nyt esitetyillä muutoksilla saavutettaisiin vain puolet veron tuottotavoitteesta.

Voimalaitosten kiinteistöveroa kannetaan nykyisellään 57 miljoonaa euroa vuodessa. Lakiesityksen mukaan voimalaitoksilta kerättäisiin vuodesta 2016 alkaen 9 miljoonaa euroa enemmän.

Koska vero kohdistuu voimalaitosrakennuksiin ja -rakennelmiin, se kohtelee eri tavoin eri tuotantolaitoksia. Veroa kannetaan selvästi eniten (yli 60 %) vesivoimalaitoksista ja toiseksi eniten (yli 20 %) ydinvoimalaitoksista.

Leskelä ihmettelee, että veronkorotukselle ei ole esitetty mitään energiapoliittisia perusteluita. Hän pitääkin korotustavoitetta täysin fiskaalisena.

Lakiesityksessä todetaan korotuksen olevan suhteellisen suuri, mutta siitä toimi-alalle aiheutuvaa kustannusrasitusta ei pidetä erityisenä ongelmana, koska windfall-verona tunnettu, vuonna 2013 säädetty voimalaitosverolaki on kumottu vuoden 2015 alusta.

Perustelu sekin, vaikka voimalaitosveroa ei edes kannettu koskaan!

Pääkuva: Scanstockphoto