Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire julkisti äskettäin maan suunnitelman investoida vuoteen 2030 saakka 7 miljardia euroa vihreän vedyn tuotantoon — viitaten näin kintaalla monien muiden maiden suunnitelmille tuoda ulkomaista vetyä.

- Näin tehdessämme syntyy työpaikkoja, syntyy tehtaita ja teollisuuden uudelleen sijoittumista, Le Maire kertoi vetyteollisuusjohtajille alan kokouksessa. Hän totesi lisäksi, että panoksemme on 7 miljardin tasolla, jotta olemme paras — emme toinen tai kolmas, vaan ykkönen.

Pienen tauon jälkeen ministeri lisäsi vielä, että yhdessä Saksan kanssa.

Kesäkuussa Saksan hallitus julkisti 9 miljardin euron vetysuunnitelman, missä yhteydessä maan energia- ja talousministeri Peter Altmaier sanoi, että haluamme olla numero 1. Suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi rakentaa 5 gigawattia (GW) elektrolyysikapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.

Saksan puhdas sähkö ei riitä – Ranskan riittää

Vedyn tuottaminen elektrolyysilla on vähähiilistä vain, mikäli siihen käytettävä sähkö on vähähiilistä. Vaikka Saksalla on uusiutuvaa sähköntuotantoa runsaasti, ei se tule riittämään kaikkeen suunniteltuun vedyn tuotantoon. Sen vuoksi Saksa haluaa solmia hankkeen tiimoilta kumppanuuksia paljon aurinkoenergiapotentiaalia omaavien pohjoisafrikkalaisten maiden kuten Marokon kanssa.

Vetytuotannon tavoitteen asettelussa Ranska löi Saksaa kovemman kortin pöytään – 6,5 GW elektrolyysikapasiteettia vuoteen 2030 mennessä. Le Maire on halunnut myös tehdä tiettäväksi, että Ranskalla riittää vähähiilistä sähköntuotantoa, josta kolme neljännestä on ydinvoimaa. Sen ei siten tarvitse odottaa uutta tuuli- tai aurinkosähköä aloittaakseen vetytuotannon omalla maaperällään.

- Mikäli haluamme puhdasta vetyä, tarvitsemme paljon sähköä — ja missä me sen tuotamme? Pohjois- Afrikassa, Lähi-idässä ja sitten kotiutamme vedyn takaisin Ranskaan? Hiilijalanjälki ei ole kovin mairitteleva, Le Maire totesi ranskalaiselle TV-yhtiö BFMTV:lle pian Saksan vetyjulkistuksen jälkeen. Hänen mukaansa parempi vaihtoehto on tehdä se Ranskassa ja käyttää siihen maan omaa ydinvoimasähköä.

Ranskan projektin EU-rahoitukselta voi mennä pohja?

Vety määritellään teknisesti "vihreäksi" vain silloin, kun sen tuottamiseen käytetään uusiutuvaa sähköä. EU päättää vasta vuoden 2021 lopulla, luokitellaanko ydinvoima viherinvestointeihin ja saako sen mukaisesti myös koronaan liittyvää elpymisrahoitusta. On siis mahdollista, että Ranska menettää kaiken EU-rahoituksen, mikäli jatkaa vetyprojektejaan ydinvoimasähköön nojaamalla.

Ranskassa on maan vetyjärjestön mukaan meneillään 157 vetyhanketta eri kehitys- ja toimintavaiheissaan. Hankkeita on tuotantolaitoksista bussien tankkausasemiin ja testikeskiöihin, joilla ruiskutetaan vetyä kaasuverkostoon.

Kansallista ydinvoimaa operoiva valtion enemmistöomisteinen energiayhtiö EDF käynnisti ydinvoimasähköön perustuvan vetyohjelmansa vuoden 2017 lopulla ja hankki seuraavana vuonna yli 20 prosentin osuuden elektrolyysiin erikoistuneesta startup-yrityksestä McPhy:stä.

Viime vuonna EDF hankki koko yrityksen itselleen ja nimesi sen Hynamicsiksi, joka nyt toimittaa elektrolyyttejä omiin prosesseihin vetyä valmistaville teollisuusasiakkaille. Elektrolyyseissä nämä käyttävät puolestaan Ranskan päästötöntä sähköä ja syrjäyttävät samalla aiempia saastuttavia menetelmiä, joissa muun muassa maakaasusta irrotetaan vetyä ja samalla vapautetaan hiilidioksidia ilmakehään.

Vedyn valmistus vielä vahvasti fossiilisähkön varassa

Hynamicsin toimitusjohtaja Christelle Rouillé toteaa, että ilmassa on tietynlaista väreilyä, kun nähdään, että Ranskalla on huima etu saada hyvin vähähiilistä ydinsähköä elektrolyytteihinsä. Koska meillä Ranskassa on tämä suuri mahdollisuus, olemme sitä mieltä, että EDF:llä on täysi oikeus kehittää tätä toimintaa, hän jatkaa

Rouillé sanoo toivovansa, että EU tunnustaisi arvon, jolla vähähiilisen sähköntuotannon maat edistävät vähähiilistä vedyn valmistusta. Ranskan ohella hän mainitsee Ruotsin, jolla ydinvoiman lisäksi on runsaasti vähäpäästöistä vesivoimaa.

- Toistaiseksi suurin osa maailman vedystä tuotetaan fossiilipohjaisella sähköllä, ja elektrolyyttien elinkelpoisuutta mitataan sillä periaatteella, että niiden on toimittava vähintään 5 000 tuntia vuodessa. Siksi taistelu uusiutuvan sähkön saannista niiden käyttövoimaksi on varsin ”veristä”, Rouillé korostaa.

Tätä ovat korostaneet myös ympäristöjärjestöt, mistä on aiheutunut päänsärkyä komission esittämälle vetystrategialle, jonka mukaan tavoitellaan 40 GW elektrolyyttikapasiteettia Eurooppaan vuoteen 2030 mennessä.

Voiko Macronin vaalilupaus kaataa vetyhankkeet?

Mutta vedyn linkittäminen ydinvoimaan on yllättävää, kun ajatellaan presidentti Macronin kampanjalupausta puolittaa ydinvoiman osuus Ranskan sähköntuotantopaletissa vuoteen 2035 mennessä. Ekologisen muutoksen ministeri Barbara Pompili kiistää kuitenkin, että kyseessä olisi politiikan muutos.

- En ole muuttanut mielipidettäni ydinvoimasta ... vuonna 2035 sitä on vielä 50 prosenttia ja sen jälkeen voimme päättää, jatkammeko ydinvoimaa vai lopetammeko sen. Nykyisenä energiaministerinä olen vastuussa siitä, että ydinvoimalle varataan vielä kunnolla aikaa, Pompili sanoi radio France Interille.

Myös rahaa ydinvoima Ranskassa saa. Koronaelvytyspaketista ilmeni, että ydinvoimalle myönnetään yli 200 miljoonaa euroa tukea.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Scanstockphoto