Ranskalainen ydinvoimakeskustelu on keskittynyt pitkälti vuonna 1977 valmistuneen Fessenheimin ydinvoimalaitoksen ympärille. Maan vanhin yhä kaupallisessa käytössä oleva ydinvoimalaitos tuottaa sähköä 900 megawatin teholla Ranskan koillisosassa lähellä Saksan rajaa. Laitoksen sanotaan sijaitsevan maanjäristyksille alttiilla alueella ja erityisesti saksalaiset ovat toivoneet laitoksen sulkemista mahdollisimman pikaisesti.

Fessenheimin ydinvoimalaitoksen sulkeminen nousi jo vuonna 2012 Ranskan presidentinvaalien aiheeksi. Sosialistien presidenttiehdokas Francois Hollande lupasi sulkea voimalaitoksen, mikäli hänet valitaan presidentiksi. Laitoksen sulkemista koskeva päätös jääkin näillä näkymin pian toimintansa lopettavan Ranskan hallituksen viimeiseksi energiapoliittiseksi toimenpiteeksi.

Alun perin Fessenheimin voimalaitos oli tarkoitus sulkea jo vuonna 2018, mutta huhtikuun alussa Ranskan hallituksen tekemän päätöksen mukaan laitoksen sulkeminen liitettiin rakenteilla olevan Flamanvillen uuden ydinvoimalaitoksen valmistumiseen. Ranskan valtion omistaman energiayhtiö EDF:n mukaan Flamanvillen reaktori on tarkoitus käynnistää vuonna 2019. Flamanvillen ydinvoimalaitos on samanlainen laitos kuin Olkiluotoon rakenteilla oleva voimala. Kummassakin kohteessa rakentaminen on takkuillut.

Fessenheimin ydinvoimalaitoksen paikalle on kaavailtu monenlaista uusiokäyttöä. Aluetta on ehdotettu mm. ydinvoimalaitostekniikkaa esitteleväksi museoksi ja sähköautoja valmistavaksi tehtaaksi. Tuorein idea on houkutella amerikkalainen Tesla perustamaan paikalle akkutehdas.

Fessenheim taas mukana

Kaikilla Ranskan presidentinvaaleihin osallistuvilla ehdokkailla on jotain sanottavaa Fessenheimin ydinvoimalaitoksesta, vaikka energia ei olekaan ykkösaihe eikä edes kakkonen Ranskan vaaleissa.

Vasemmiston ehdokas Jan-Luc Mélenchon olisi valmis sulkemaan Fessenheimin laitoksen välittömästi. Mélenchonin mielestä Ranskan olisi siirryttävä sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan vuoteen 2050 mennessä. Hän ei ole kuitenkaan valmis sulkemaan kaikkia ydinvoimalaitoksia heti, vaan ”ajankohtaa on harkittava”.

Sosialistisen puolueen ehdokas Benoit Hamon kannattaa myös Fessenheimin laitoksen nopeaa sulkemista. Hamon haluaisi, että ydinvoiman käyttö lopetetaan Ranskassa viimeistään 2040-luvulla. Ensimmäiset laitokset voitaisiin sulkea jo seuraavien viiden vuoden aikana. Vuoteen 2025 mennessä ydinvoiman osuus sähköntuotannosta pitäisi kutistaa 50 prosenttiin.

Keskustaliberaali presidenttivaaliehdokas Emmanuel Macron toteaa, että Fessenheimin ydinvoimalaitos voidaan sulkea ”ajallaan”. Hän ei kyseenalaista ydinvoiman asema Ranskassa, vaikka kannattaakin ydinvoiman käytön vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä.

Konservatiiveja edustava Francois Fillon ei halua sulkea ennenaikaisesti ydinvoimalaitoksia — ei edes Fessenheimin laitosta. Hän kannattaa ydinvoimateollisuuden modernisoimista — käytössä olevat laitokset olisi syytä päivittää, jotta niitä voitaisiin käyttää mahdollisimman pitkään.

Oikeistopopulisti Marine Le Pen haluaa jatkaa sähkön tuottamista ydinvoimalaitoksilla — myös Fessenheimin laitoksella. Le Penin mielestä ydinvoimateollisuus on pidettävä tiukasti valtion käsissä, mutta alaa pitäisi modernisoita. Le Pen lopettaisi sähkön tuotannon tuulivoimalla kokonaan, mutta on nationalismin hengessä valmis tukemaan muunlaista uusiutuvan energian käyttöä, kuten aurinkoa, biopolttoaineita ja puuta.

Ydinvoiman asema ylivoimainen

Ranskalaisten ydinvoimalaitosten yhteenlaskettu teho on 63 000 megawattia. Toiseksi suurin tuotantomuoto Ranskassa on vesivoima, jonka teho on yhteensä 25 000 megawattia. Lämpövoimalaitosten yhteenlaskettu teho taas on reilut 24 000 megawattia. Tuulivoimalaitokset jauhavat sähköä 9 000 megawatin teholla ja aurinkopaneelit 6 000 megawatin teholla.

Ranska tuotti sähköä ydinvoimalaitoksilla 436,5 terawattituntia vuonna 2014. Ydinvoima onkin ylivoimaisesti merkittävin sähköntuotantomuoto Ranskassa. Kakkoseksi ponnistaa uusiutuva energia, jolla tuotettiin sähköä 97,2 terawattituntia — tosin tästä sähkösaaliista vesivoiman osuus oli 68,2 terawattituntia. Fossiilisilla polttoaineilla tuotettiin 22,6 terawattituntia ja jätteillä vajaat kaksi terawattituntia sähköä.

Kuva Scanstockphoto