Vajaat kaksi vuotta istuneen energiakomission päätyminen tällaiseen ratkaisuun ei sinänsä ollut yllätys, sillä sitä enteili jo viime vuoden lopulla tehty useamman puolueen periaatepäätös, jonka mukaan ydinvoima säilyy olennaisena sähköntuotantomuotona ainakin vuoteen 2040 saakka.

Ydinvoimaan turvautumisella Ruotsi varmistaa sen, että seuraavien 20 vuoden aikanakin sähköntuotanto säilyy päästöttömänä, kun ydinvoiman ohella sähköntarve katetaan uusiutuvalla vesivoimalla.

Mahdollisuus ydinvoiman uusrakentamiseenkin säilyy, kun komissio esittää sitä koskevan lain vuodelta 2008 pitämistä voimassa. Lisäydinvoimaa Ruotsi ei rakenna, vaan mahdollisuus tarkoittaa käytöstä poistettujen tai poistettavien tilalle rakennettavaa ydinvoimaa. Uusrakentamista tuskin kuitenkaan nähdään.

Tuulivoimaa lisää 18 TWh vuoteen 2030 mennessä

Sataprosenttisella uusiutuvan energian sähköntuotannolla Ruotsi tavoittelee sitä, että viimeistään vuonna 2045 maa olisi kasvihuonekaasupäästötön ja että sen jälkeen maasta tulisi miinuspäästäjä.

Vuoteen 2030 mennessä komissio esittää tavoitteeksi, että Ruotsin energiankäytön tulee olla 50 prosenttia tehokkaampaa kuin se oli vuonna 2005. Tavoite määritellään primäärienergian käyttönä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Uusiutuvan energian lisäämisessä nojataan vahvasti tuulivoimaan. Sen edistämiseksi sähkösertifikaattijärjestelmää laajennetaan niin, että vuoteen 2030 mennessä voidaan rakentaa uutta tuulivoimaa 18 TWh.

Alan verotus kevenee – kuluttajien verotus kasvaa

Ydinvoiman tehovero poistetaan asteittain kahden vuoden sisällä. Veron pienentäminen aloitetaan tänä vuonna, kuten tehdään myös vesivoiman kiinteistöveron kohdalla. Siinä aikajänne on kuitenkin neljä vuotta ja tavoitetaso muiden voimalaitosrakennusten tapaan 0,5 prosenttia.

Ydinvoiman tehoveron poisto ja vesivoiman kiinteistöveron pienentäminen aiotaan kuitenkin korvata nostamalla kuluttajien energiaverotusta. Korotus ei kuitenkaan koske energiaintensiivistä teollisuutta.

Pohjoismaisen yhteistyön nimeen vannotaan

Komission mietinnön mukaan Ruotsilla pitää olla vakaa sähköverkko, jolla taataan korkea toimitusvarmuus ja alhaiset ympäristövaikutukset. Lisäksi sähkön hintojen on oltava kilpailukykyisiä. Näillä eväillä komissio katsoo saavutettavan pitkäjänteisyyttä ja selvyyttä markkinoille, mikä puolestaan synnyttää investointeja ja työtä.

Energiakomissio nostaa tikun nokkaan pohjoismaisen yhteistyön todetessaan, että Ruotsin energiapolitiikka linkittyy naapurimaihin ja yhteiseen markkina-alueeseen, minkä pohjalta on haettava ratkaisuja tuleviin haasteisiin.

Komissio ei näe syytä muuttaa nykyistä sähkömarkkinamallia lyhyellä tähtäimellä. Kun katsotaan pidemmälle, mahdollisesta muutoksesta on sen mielestä kuitenkin syytä keskustella vakavasti.

Kuva: Scanstockphoto