Vielä tuohon aikaan Saksa sai noin neljänneksen sähköstään maan 17 ydinvoimalaitoksesta, joita operoivat EnBW, EOn, RWE ja Vattenfall.

Hallituksen esitys myötäilee Saksan perustuslakioikeuden kaksi vuotta sitten esittämää näkemystä, jonka mukaan vuoden 2011 päätös sulkea Saksan kaikki ydinvoimalat vuoden 2022 loppuun mennessä loukkaa yksityistä omistusoikeutta ja antaa siten mahdollisuuden yhtiöille saada korvauksia.

Hallituksen esityksessä korvaukset RWE:lle ja Vattenfallille nähdään tappioina, jotka ovat aiheutuneet Energiewendestä. Ja lopullinen summa voidaan laskea vasta vuonna 2023, mutta ympäristöministeriössä ollaan sitä mieltä, että näiden kahden yhtiön korvaukset yltävät korkeintaan muutamaan sataan miljoonaan euroon.

Ruotsin valtio-omisteinen Vattenfall on vienyt oman asiansa kansainväliseen välimiesmenettelyyn Washingtoniin jo vuonna 2012. Maailmanpankkiryhmään kuuluva International Center for Settlement of Investment Disputes (ICSID) ei ole kuitenkaan vielä saanut tapausta päätökseen.

Saksan ympäristöministeri Svenja Schulze sanoi hallituksen esityksen yhteydessä, että päätös varmistaa maan ydinvoimalopetuksen nopeutetussa aikataulussa ja korvauslaki antaa yhtiöille mahdollisuuden vaatia korvauksia kariutuneista kustannuksista, joita aiheutui ydinvoimaloissa tehdyistä investoinneista aikavälillä 28.10.2010 – 16.3.2011.

Lähde: world-nuclear-news.org

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Scanstockphoto