Helsinki aikoo vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle suunnitellut uudet lämpölaitokset käyttäisivät yksinomaan biopolttoaineita. Samalla tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää laajamittaisesti aurinkolämpöä, geotermistä lämpöä ja lämpöpumppuja.

Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö Helen Oy on teettänyt erilaisia arvioita energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä vähentävistä toimista ja niiden kustannusvaikutuksista. Selvityksien pohjalla on myös analyysit energiamarkkinoiden kehittymisestä ja erilaisista tulevaisuuden skenaarioita. Kaikki vaihtoehdot ovat Helen Oy:n talouden kannalta raskaita.

Nykyisessä markkinatilanteessa Helen Oy:n hallitus ei näe liiketaloudellisia perusteita toteuttaa sellaisenaan mitään aikaisemmin selvitystyössä valmistuneista vaihtoehdoista. Yhtiön hallituksen mielestä päästövähennystavoitteiden toteuttaminen onnistuisi parhaiten ottamalla vaiheittain käyttöön uusiutuvaa energiaa ja uutta teknologiaa.

— Toimintaympäristön ja energiamarkkinoiden kehitykseen liittyy suuria epävarmuuksia. Tulevaisuuden näkymä on epäselvä, toteaa Helen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Majuri.

— Tässä tilanteessa on parempi edetä vaiheittain toteutettavilla hankkeilla. Näin pystymme hyödyntämään markkinoiden ja teknologioiden kehityksen investointipäätöksiä tehtäessä

Tuorein ehdotus — lämpöä hajautetusti

Helen Oy:n uusin suunnitelma perustuu ”joustavasti toteutettuun hajautettuun malliin”. Ehdotuksen mukaan Salmisaaren öljylämpökeskus korvattaisiin sadan megawatin tehoisella pellettilämpölaitoksella, joka otettaisiin käyttöön vuonna 2017.

Vuosaaren nykyiselle voimalaitosalueelle ja mahdollisesti jonnekin muualle rakennettaisiin uudet suuren kokoluokan biolämpölaitokset. Niiden polttoaineena käytettäisiin pellettejä ja puuhaketta — mahdollisesti myös biohiiltä. Lämpöpumppuja, aurinkolämpöä ja geotermistä lämpöä otettaisiin vaiheittain käyttöön. Myös kiinteistöjen omistajia kannustetaan omien energiantuotantojärjestelmien rakentamiseen.

Ratkaisujen avulla arvioidaan saavutettavan päästövähennys- ja uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteet. Biopolttoaineiden käyttöön liittyviä riskejä ovat biopolttoaineiden saatavuus, hinta ja niiden käytön hyväksyttävyys.

Erilliseen lämmöntuotantoon perustuva tuotantojärjestelmä on kuitenkin vastoin Helsingin omaksumaa periaatetta panostaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Tulevaisuuden markkinanäkymän perusteella Helen Oy pitää vaihtoehtoa tästä huolimatta toteuttamiskelpoisena. Sähkön tukkumarkkinahinta pysyy todennäköisesti vielä pitkään niin alhaalla, että uusinvestoinnit yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon eivät ole taloudellisesti kannattavia. Uuden linjauksen jälkeenkin Helen Oy:lle jäisi vielä runsaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteettia — ehdotus sisältää myös option uuden yhteistuotantolaitoksen rakentamisesta Vuosaareen.

Hanasaaren kivihiilikäyttöinen voimalaitos voitaisiin purkaa 2020-luvun alkupuolelle, mikäli uusien biolämpölaitosten rakentaminen toteutuu. Samalla alue voitaisiin luovuttaa muuhun käyttöön.

Suunnitelman edellyttämien investointien arvoksi Helen Oy laskee 360 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksiltaan tämä on edullisempi kuin aikaisemmin tutkitut vaihtoehdot. Lopullisesti asiasta päättää Helsingin kaupunginvaltuusto.