Sektorikytkentä lähentää eri teollisuustoimialoja ja yksittäisten teollisuustoimialojen sisällä puuhastelevia sektoreita. Tavoitteena on joustava ja tehokas resurssien käyttö. Mitä enemmän ja mitä edullisemmin hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennettyä, sitä parempi.

Sektorikytkentä kannustaa tekemään yhteistyötä kaikkiin suuntiin aina, kun se on mahdollista. Se on siiloutumisen vastavoima. Kaikkien ei kannata keksiä ruutia. Monesti riittää, että jo kerran keksittyä ruutia jaetaan.

— Ilmastoloikka vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on kehitettävä uusia hinnoittelumekanismeja ja samalla lainsäädännöllisiä esteitä on purettava. Lisäksi tarvitaan yhteistä sitoutumista ja vapaaehtoisia toimia. Murros koskettaa kaikkia yhteiskunnan sektoreita.

Leskelä on tyytyväinen uuden komission tekemään linjaukseen. Vihreä diilin sisältämät kymmenet aloitteet olisi tarkoitus käynnistää seuraavien kahden vuoden aikana.

— Tällä ilmasto-ohjelmalla Euroopan unioni ottaa vahvan kansainvälisen ilmastovaikuttajan roolin. Tätä onkin odotettu jo pitkään.

Vihreän diilin ytimessä ovat päästökaupan laajentaminen, energiaverotuksen uudistaminen ja energiajärjestelmien välinen yhteistyö, eli sektorikytkentä.

— Kannatamme päästökaupan vahvistamista ja sen laajentamista lämmitysmarkkinoille. Samalla olisi syytä selvittää, voisiko päästökauppaa käyttää myös liikenteen päästöjen hillitsemiseen.

Vanhentunut energiaverojärjestelmä kaipaa myös uudistamista. Verotuksen avulla voidaan ohjata erityisesti niiden toimialojen kasvihuonekaasupäästöjä, joiden ohjaamiseen päästökauppa ei sovi.

Sektorikytkentöjen mallimaa

Sektorikytkentä on komealta kuulostava uudissana. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sen sisältämä ajatus olisi monelle jo tuttu. Aika moni suomalainen energia-alalla pitkään työskennellyt tunnistaa ajatuksen.

Yksi hyvä esimerkki suomalaisesta sektorikytkennästä on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Samalla raaka-aineella ja samassa laitoksessa tuotetaan samanaikaisesti sähköä sähkömarkkinoille ja lämpöä kaukolämpöverkkoon. Eikä tässä vielä kaikki: yhteistuotantolaitoksessa voidaan valmistaa myös teollisuushöyryä. Tällainen toimintaa kytkee yhteen useamman yrityksen edut ja kohtalot — kannustaa toimimaan yhdessä.

Energiatoimialan sisällä sektorikytkentä yhdistää esimerkiksi energian tuotannon ja käytön tiiviisti. Samalla energiaa myyvän yrityksen ja energiaa käyttävän asiakkaan edut kohtaavat. Tuotannon ja käytön välille syntyy teknisiä ja kaupallisia mekanismeja, joiden avulla tuotantoa ja käyttöä optimoidaan. Parhaimmillaan päästöt vähenevät ja energiakulut pysyvät kurissa — kaikki voittavat.

Sektorikytkentöjen taustalla voi olla erilaisia teknisiä oivalluksia. Niiden avulla esimerkiksi aurinkosähkö muuntuu kaasuksi. Tällä tavalla kesällä kerättyä aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää talvella. Lisäksi kaasumuotoisella energialla voidaan tehdä muutakin kuin pelkästään sähköä tai lämpöä. Kaasun voimalla voi vaikka ajaa autolla.

Vihreä diili -ohjelma on uuden EU-komission keino arvioida eri teollisuustoimialojen, eli sektoreiden, väliset yhteydet. Samalla voidaan selvittää se, onko yhteistoiminnan välillä lainsäädännöllisiä esteitä. Tavoitteena on kannustaa jäsenmaat ja yritykset toimialarajat ylittävään yhteistyön, mutta toisaalta saastuttajat pitäisi saada kuriin ja maksumiehiksi.

Yhteistoiminnalle on monta hyvää perustetta. Esimerkiksi energian varastointitekniikat ovat sen verran kalliita investointeja, että yksikään teollisuustoimiala ei yksin kykene tuottamaan riittävästi energian varastointiin tarvittavaa kapasiteettia. Yhteistyön avulla sen sijaan laitteiden valmistus halpenee ja yhdessä tehdyt investoinnit tehostavat pääomien käyttöä.

KAINALOSSA

Millä eväillä eteenpäin?

Sektorikytkentöjen edistäminen ei onnistu ilman laaja-alaisia poliittisia linjauksia. Näin toteaa Energiateollisuus ry:n EU-asioiden päällikkö Joona Turtiainen.

— Samalla voitaisiin laatia Euroopan unionin sähköistymistä koskeva strategia.

Sähköistyminen tarkoittaa sitä, että päästöttömillä menetelmillä tuotetulla sähköllä korvataan ilmaston kannalta haitallisia energiamuotoja. Tämä johtaa sähkönkäytön lisääntymiseen, eli sähköistymiseen. Kansakuntien sähköistyminen taas edistää luontevasti eri teollisuustoimialojen yhteistyötä.

— Päästöttömästi tuotettujen kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen potentiaali kannattaa myös hyödyntää. Ne ovat hyviä esimerkkejä toimivasta sektorikytkennästä, Turtiainen huomauttaa.

— Lisäksi kaukolämpöjärjestelmä sopii hyvin energian varastoimiseen.

Turtiaisen mielestä energiatehokkuuden käsitettä olisi syytä laajentaa. Energiatehokkuus ei ole pelkästään kiinteistöjen saneeraamista. Oleellista olisi kehittää mekanismeja, joiden avulla kiinteistöjen energiankäyttö voidaan liittää joustavasti päästöttömiin energiantuotantojärjestelmiin.

Yhteistyön mahdollisuuksia tarjoaa myös Keski-Euroopan laaja maakaasuverkosto. Maakaasuinfrastruktuurin avulla voidaan lisätä biokaasujen tai synteettisten kaasujen käyttöä. Ne eivät aiheuta hiilidioksidipäästöjä.

— Kaasujärjestelmän kehittämisessä olisi pidettävä huolta siitä, että infrastruktuuri soveltuu myös tulevaisuudessa päästöttömien kaasujen käyttöön. Samalla olisi tuettava sellaisten teknologioiden kehittämistä, joiden avulla ylijäämäsähkö voidaan puristaa kaasuksi, Turtiainen huomauttaa.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto