Suomessa on 370 000 kilometriä yksityisteitä, joista osa on metsäteollisuuden käyttämiä metsäteitä.

Rekat ja kuorma-autot vyöryvät pitkin yksityistä maantieverkkoa. Ne kuljettavat metsistä tukkeja sahoille ja paperitehtaille, biopolttoainetta voimalaitoksille ja energiaturvetta varmuusvarastoihin. Uudet biotuotetehtaat tarvitsevat entistä enemmän puuta ja biopolttoaineiden käyttöön panostavat voimalaitokset poltettavaa metsäenergiaa. Muuten kansakunnan ilmastotavoitteet eivät toteudu.

Yksityisten maanteiden varsille on rakennettu myös ilmajohtoverkkoja. Maantiet ovat usein todellisia infrastruktuurikäytäviä, joiden syleilyssä lepää maakaapeleita, telekaapeleita, kaukolämpöverkon putkia sekä vesi- ja viemäriputkia. Niistä on pidettävä huolta ja niiden luokse on päästävä nopeasti, jos joku kohtaa pettää tai toimii huonosti. Siksi yksityistiet kaipaavat huolenpitoa.

Yksityistiet palvelevat metsä- ja energiateollisuuden lisäksi monenlaisia liikkumisen ja kuljettamisen tarpeita. Suuri osa suomalaisesta tieverkosta onkin yksityisten omistamia. Peräti 77 prosenttia kaikista teistä on yksityisteitä. 370 000 kilometriä pitkää yksityisteiden verkkoa uhkaa kuitenkin rapistuminen. "Yksityistieverkon merkitys yhteiskunnalle" -selvitys arvioi yksityisen tieverkoston nykytilaa. Selvityksessä esitetään myös keinoja, miten korjausrakentamisesta selvitään.

Valtion tukea tarvitaan

Yksityisten teiden ylläpitämiseen kuluu vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Kustannuksista vastaavat pääosin teiden omistajat. Valtion osuus kuluista on tällä hetkellä 15–20 miljoonaa euroa vuodessa.

Taas kerran ruotsalaiset pistävät tässäkin asiassa paremmaksi. Valtio käyttää Ruotsissa yksityisten teiden tukemiseen vuosittain 130 miljoonaa euroa. Ruotsissa yksityisiä teitä on kuitenkin lähes yhtä paljon kuin Suomessa: 430 000 kilometriä. Tämä on vain 60 000 kilometriä enemmän kuin Suomessa.

Ensi vuodeksi valtion talousarvioesitys lupaa Suomessa 20 miljoonaa euroa yksityisteiden kunnossapitoa varten. Rahaa tarvittaisiin selvästi enemmän, koska yksityisteiden omistajien voimavarat ja mielenkiinto eivät yksin riitä pitämään yksityisteitä riittävän hyvässä kunnossa.

Selvityksessä todetaan, että yksityisiä teitä pitäisi kehittää Suomen liikennejärjestelmän osana. Valtion tukeen perustuva tienhoito takaisi myös sen, että yksityisteiden käyttö olisi kaikille avointa.

Kehittämisohjelma takaa tulokset

Yksityistieselvityksen mukaan Suomeen tarvittaisiin 2030-luvun alkuun ulottuva yksityisteiden kehittämisohjelma. Reilun 12 vuoden aikana korjausvelka saataisiin kurottua umpeen, mikäli valtio olisi halukas panostamaan teiden ylläpitöön nykyistä enemmän euroja. Valtiollista rahaa kehittämisohjelmaa varten tarvitaan vuosittain 52 miljoonaa euroa. Potista 40 miljoonaa euroa suunnattaisiin vuosittain elinkeinoelämän kannalta merkittävimpien yksityisteiden korjaamiseen. Vähintään kolmannes rahoituksesta kohdennettaisiin siltojen korjaamiseen. Metsäteitä olisi syytä saneerata vuosittain noin 2000 kilometriä. Tähän tarvittaisiin vuosittain valtiollista rahaa noin 12 miljoonaa euroa.

Ennen rahojen jakamista investointikohteet on kuitenkin kartoitettava tarkasti. Aluksi kaikki yksityistiet ja etenkin sillat on syytä inventoida. Tämän jälkeen joukosta poimittaisiin tärkeimmät tiet ja niille määriteltäisiin rooli valtiollisen tieverkoston osana. Varsinaisessa korjausohjelmassa elinkeinoelämän ja energiatoimialan kannalta tärkeimmät kohteet olisi syytä asettaa tärkeysjärjestykseen.

Kohti suurempaa vaikuttavuutta

Selvityksen laatinut työryhmä lisäisi ammattimaisuutta yksityisteiden hoitamisessa ja kunnossapidossa. Teitä hallinnoimat tiekunnat voisivat muodostaa yhteenliittymiä, jolloin ammattimaisten tieisännöitsijöiden palveluiden ostaminen olisi kustannustehokasta.

Teiden varsille rakennettujen sähkö-, tele- ja vesijohtoverkkojen hallinta olisi luontevaa liittää kokonaisuuteen. Tähän ohjaa myös uusi yksityistielaki, jonka tavoitteena on sijoittaa erilaista verkkoinfrastruktuuria yksityisteiden varsille ja sujuvoittaa verkkojen rakentamista esimerkiksi yhteisrakentamisen periaatteiden avulla.

Kuljetuskaluston koko kasvussa

Yksityisteillä liikkuvan kuljetuskaluston koko ja paino kasvavat jatkuvasti. Yhdellä rekalla saadaan metsästä enemmän tukkeja tai energiapuuta kuin aikaisemmin. Kuljetuskaluston mittojen kasvusta saatavat hyödyt jäävät kuitenkin toteutumatta, mikäli yksiteiden kantokyky ei salli suurten ajoneuvojen käyttöä. Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden aikana pelkästään metsätyökoneita kuljetetaan yksityisteitä pitkin metsiin yli 500 000 kertaa.

"Yksityistieverkon merkitys yhteiskunnalle" -selvityksen on laatinut WSP Finland Oy Energiateollisuus ry:n, Infra ry:n, Suomen Koneyrittäjät ry:n, Kuntaliiton, Metsäteollisuus ry:n, MTK:n, Suomen Tieyhdistyksen ja Väyläviraston toimeksiannosta.

KAINALOSSA

Yksityistiet — toimivan sähköjakelun elinehto

Sähkönjakelun on toimittava häiriöttömästi sähköistyvässä maailmassa. Verkkoyhtiöiden korjausmiesten ja -naisten on päästävä nopeasti vikapaikoille — tähän ohjaavat myös sähkömarkkinalain asettamat vaatimukset. Korjaus- ja huoltotoimet eivät kuitenkaan onnistu, jos tiet eivät ole kunnossa. Siltojen ja tien penkereiden on kestettävä korjausajoneuvojen paino.

Monet sähkönjakeluverkon tekniset laitteet on sijoitettu yksityisteiden varsille tai niiden läheisyyteen. Maantien läheisyys nopeuttaa ja helpottaa kulkemista laitteiden luo. Myös valtaosa kantaverkkoyhtiö Fingridin sähköasemista on rakennettu yksityisteiden kylkeen — samoista syistä.

Energiatoimiala käyttää maanteitä muillakin tavoilla. Monesti tuulivoimalaitokset rakennetaan kauas asutuksesta — yksityisteiden johtamille alueille. Rakennusvaiheessa laitosten osien kuljettaminen maanteitse on suuri savotta. Ajan saatossa laitteiden osia on vaihdettava ja vanhoja osia on kuljetettava pois. Huoltotöissä tuulivoimalaitosten luo matkataan autoilla. Maanteiden kunto on tuulivoimayhtiöille niin tärkeä, että monesti tuulivoimayhtiöt osallistuvat teiden kunnossapidon kustannuksiin — joskus uusille tuulivoima-alueille on rakennettava kokonaan uusi tie.

Biopolttoaineiden kuljetus — metsissä syntyvät hakkuutähteet ja tienvarsilla jauhettu hake — kuormittavat myös yksityisteitä. Lisäksi poikkeustilanteita varten varastoitava energiaturve kulkee varastoterminaaleihin usein yksityisteitä pitkin.

FAKTA

Mikä on yksityistie?

Yksityistie on maanomistajan rakennuttama pelto- tai mökkitie, tiekunnan hallitsema tie tai yhteiskunnan avustama yksityinen tie. Metsätie taas on pääasiassa metsäteollisuusyritysten käyttämä tie. Yksityistä sopimustietä voivat käyttää kaikki ne, jotka ovat sopineet tien käytöstä maanomistajan kanssa.

Suomessa on yhteensä 140 000 yksityistä tietä, joille on rakennettu 12 000 siltaa. Yksityisten teiden varsille on sijoittunut 40 000 maatilaa, 30 000 yritystä ja 250 000 omakotitaloa. Yksityisillä teillä liikkuu vuosittain 1,2 miljoonaa puilla kuormattua täysperävaunullista rekkaa.

teksti Petri Sallinen / kuva Lehtikuva Oyj