Ilmajohtoverkkojen korvaaminen säänkestävällä maakaapeliverkolla nostaaa jakeluverkkoyhtiöiden investointikustannuksia.

Suomalaista sähköverkkotoimintaa valvova Energiavirasto on saanut suuren urakkansa valmiiksi. Viraston syynissä on käyty läpi kaikkien suomalaisten sähköverkkoyhtiöiden talous ja arvioitu yhtiöiden siirtohinnoittelun kohtuullisuutta. Tarkastelu käsittää vuodet 2012–2015, eli ns. kolmannen valvontajakson.

— Jakeluverkkoyhtiöt keräsivät yhteensä 115 miljoonaan euron ylituotot, toteaa Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo.

Ylituotto on otettava huomioon, kun yhtiöt päättävät seuraavalla valvontajaksolla sähkön siirtohinnoista. Ylituottoja kerännyt yhtiö ei palauta kylmää käteistä asiakkaalleen, vaan tekee korjausliikkeen tarkistamalla hinnoitteluaan — yhtiö joko laskee hintojaan tai tekee suunniteltua pienemmän hinnankorotuksen.

Energiavirasto tarkasti 110 yhtiön hinnoitteluperusteet. Niistä 22 yhtiötä keräsi ylituottoja, muut tuottivat alituottoja. Yhtiökohtaiset tiedot löytyvät Energiaviraston sivuilta. Saajo huomauttaa, että yhtiökohtaiset erot ovat suuria.

— Valvontajakson suurin alituotto oli 10,6 miljoonaa euroa ja korkein ylituotto 83,7 miljoonaa euroa, Saajo kertoo.

Sähkön siirtomaksuilla verkkoyhtiöt rahoittavat sähköverkkoihin tehtävät investoinnit, joihin sähkömarkkinalaki velvoittaa. Tavoitteena on saada toteutettua säävarma sähköverkko Suomeen vuoteen 2028 mennessä.

— Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtävät verkkoinvestoinnit edellyttävät verkkoyhtiöitä tarkistamaan hinnoitteluaan. Hintojen korotukset ovat välttämättömiä, jotta sähköverkkoja voidaan kehittää lain edellyttämällä tavalla vastaamaan asiakkaiden odotuksia ja yhteiskunnan tarpeita, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Kenneth Hänninen.

Suomessa on noin 3,5 miljoonaa sähkönkäyttöpaikkaa, joista 2,6 miljoonaa käyttöpaikkaa on tällä hetkellä lain edellyttämien toimitusvarmuusvaatimusten mukaisia. Käyttöpaikoista yli 2,5 miljoonaa sijaitsee asemakaava-alueilla — kaupungeissa tai taajamissa. Näistä yli 85 prosenttia on jo nyt toimitusvarmuusvaatimusten mukaisia. Kaava-alueiden ulkopuolella, eli maaseudulla ja haja-asutusalueilla, tilanne ei ole yhtä hyvä.

— Haja-asutusalueilla on vielä paljon investoitavaa. Vasta alle puolet kaava-alueiden ulkopuolisista käyttöpaikoista on toimitusvarmuusvaatimusten mukaisia, Saajo huomauttaa.

— Haja-asutusalueilla ilmajohtoverkkoja on vielä melko paljon metsissä, joista ne pitäisi saada maanteiden varsille tai ne pitäisi vaihtaa maakaapeleihin. Vuoteen 2028 mennessä Suomeen on rakennettava vajaat 50 000 kilometriä uutta maakaapeliverkkoa.

Saajon mielestä maaseudun ja haja-asutusalueiden verkkoyhtiöille kohdistuu melkoisia paineita.

— Urakka pitäisi toteuttaa 14 vuodessa, kun normaalisti se veisi 30–40 vuotta.

Lue myös tämä Energiauutisten julkaisema artikkeli:

”Suomen valvotuin toimiala”